Yritysblogi imagoviestinnän työkaluna ammattikorkeakoulun ohjauspalvelussa
Raski, Katja (2017)
Raski, Katja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705209144
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705209144
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on yritysblogi imagoviestinnän työkaluna. Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimii Laurea-ammattikorkeakoulun sisäinen palvelu, DigiTeam, joka on erikoistunut digitaalisten ympäristöjen hyödyntämiseen pedagogiikassa, järjestelmäosaamiseen ja visuaaliseen viestintään. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksenä on selvittää, kuinka yritysblogi ja -bloggaus tulee toteuttaa, jotta sillä pystytään tukemaan kohdeorganisaation yritysviestintää.
Teoreettinen tausta on jaettu kolmeen osaan: yritysviestintään, blogiin ja imagoviestintään yritys- ja asiantuntijabloggauksen keinoin. Yritysviestintää käsittelevässä osuudessa tarkastellaan yritysviestintää ja sen tulevaisuutta sekä sitä, millainen vaikutus yritysviestinnällä on yrityksen imagoon. Blogia käsittelevässä osassa tarkastellaan blogin historiaa, hyvän blogin elementtejä, yritysbloggausta sekä sen hyötyjä ja haasteita. Teorian kolmannessa osiossa tarkastellaan imagoviestinnän soveltamista blogiin ja pohditaan, miksi työntekijöillä on omina persooninaan yrityksen sosiaalisessa mediassa tärkeä rooli.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käytäntöjä palkituilla yritysblogeilla ja Suomen johtavien viestintä-, mainos- ja markkinointitoimistojen blogeilla on käytössä. Tutkimuksessa analysoitiin, millaiset olemassa olevien blogien elementit ovat toimivia ja kuinka kerättyä tietoa voidaan soveltaa kohdeorganisaation blogin rakentamisessa. Tämän lisäksi tutkimuksella pyrittiin korjaamaan blogin ja imagoviestinnän keskinäistä suhdetta käsittelevien tutkimusten puutetta. Tutkimuksen menetelmänä oli vertailu (benchmarking), ja tutkimustulosten pohjalta toteutettiin kokoava sisällönanalyysi. Tutkimuksessa tarkasteltiin toisiinsa vahvasti sidoksissa olevia imagoviestintää ja käyttäjätyytyväisyyttä sekä niihin vaikuttavia elementtejä. Näitä elementtejä olivat imagoviestinnän osalta asiantuntijuus ja keskustelu ja käyttäjätyytyväisyyden osalta tiedon esittäminen, navigoitavuus ja visuaalisuus.
Löydösten pohjalta laadittiin raamit, joiden avulla toimeksiantaja pystyy kehittämään blogiaan ja blogiviestintäänsä. Asiantuntijuus tulee näyttää blogissa esittelemällä kirjoittajat, ja keskustelu tulee mahdollistaa niin kommentointi- kuin jako-ominaisuuksien avulla. Tieto on esitettävä silmäiltävällä, helppolukuisella ja viihdyttävällä tavalla. Blogin navigoitavuus on yllättävästi asia, johon ei tutkimuksen pohjalta kiinnitetä juurikaan huomiota, vaikka teoria antaa ymmärtää sen olevan kriittinen tekijä käyttäjätyytyväisyyden kannalta. Visuaalisuuden osalta selvitettiin, mitkä elementit on koettu yritysblogeissa tarpeellisiksi ja miten elementit on aseteltu.
Ehdotettuja jatkotutkimusaiheita ovat yritysblogin mahdollisuudet imagoviestinnän välineenä sisällöllisestä näkökulmasta sekä navigointielementtien olennaisuus blogin käytössä suomalaisen käyttäjän näkökulmasta.
Teoreettinen tausta on jaettu kolmeen osaan: yritysviestintään, blogiin ja imagoviestintään yritys- ja asiantuntijabloggauksen keinoin. Yritysviestintää käsittelevässä osuudessa tarkastellaan yritysviestintää ja sen tulevaisuutta sekä sitä, millainen vaikutus yritysviestinnällä on yrityksen imagoon. Blogia käsittelevässä osassa tarkastellaan blogin historiaa, hyvän blogin elementtejä, yritysbloggausta sekä sen hyötyjä ja haasteita. Teorian kolmannessa osiossa tarkastellaan imagoviestinnän soveltamista blogiin ja pohditaan, miksi työntekijöillä on omina persooninaan yrityksen sosiaalisessa mediassa tärkeä rooli.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käytäntöjä palkituilla yritysblogeilla ja Suomen johtavien viestintä-, mainos- ja markkinointitoimistojen blogeilla on käytössä. Tutkimuksessa analysoitiin, millaiset olemassa olevien blogien elementit ovat toimivia ja kuinka kerättyä tietoa voidaan soveltaa kohdeorganisaation blogin rakentamisessa. Tämän lisäksi tutkimuksella pyrittiin korjaamaan blogin ja imagoviestinnän keskinäistä suhdetta käsittelevien tutkimusten puutetta. Tutkimuksen menetelmänä oli vertailu (benchmarking), ja tutkimustulosten pohjalta toteutettiin kokoava sisällönanalyysi. Tutkimuksessa tarkasteltiin toisiinsa vahvasti sidoksissa olevia imagoviestintää ja käyttäjätyytyväisyyttä sekä niihin vaikuttavia elementtejä. Näitä elementtejä olivat imagoviestinnän osalta asiantuntijuus ja keskustelu ja käyttäjätyytyväisyyden osalta tiedon esittäminen, navigoitavuus ja visuaalisuus.
Löydösten pohjalta laadittiin raamit, joiden avulla toimeksiantaja pystyy kehittämään blogiaan ja blogiviestintäänsä. Asiantuntijuus tulee näyttää blogissa esittelemällä kirjoittajat, ja keskustelu tulee mahdollistaa niin kommentointi- kuin jako-ominaisuuksien avulla. Tieto on esitettävä silmäiltävällä, helppolukuisella ja viihdyttävällä tavalla. Blogin navigoitavuus on yllättävästi asia, johon ei tutkimuksen pohjalta kiinnitetä juurikaan huomiota, vaikka teoria antaa ymmärtää sen olevan kriittinen tekijä käyttäjätyytyväisyyden kannalta. Visuaalisuuden osalta selvitettiin, mitkä elementit on koettu yritysblogeissa tarpeellisiksi ja miten elementit on aseteltu.
Ehdotettuja jatkotutkimusaiheita ovat yritysblogin mahdollisuudet imagoviestinnän välineenä sisällöllisestä näkökulmasta sekä navigointielementtien olennaisuus blogin käytössä suomalaisen käyttäjän näkökulmasta.