Alakko nää mua? Osallistava työhyvinvoinnin kehittäminen julkisissa ateria- ja puhtauspalveluissa- Oulun Serviisi

Abstract

TIIVISTELMÄ Tekijä(t): Lehtosaari-Drushinin Päivi

Työn nimi: Alakko nää mua? Osallistava työhyvinvoinnin kehittäminen julkisissa ateria- ja puhtauspalveluissa - Oulun Serviisi

Tutkintonimike: Restonomi (YAMK)

Asiasanat: Työhyvinvointi, työhyvinvoinnin kehittäminen, palkitseminen

Oulun Serviisi on Oulun kaupungin omistama liikelaitos, jossa työskentelee lähes 600 työntekijää. Serviisi vastaa pääasiassa koulujen, varhaiskasvatuksen ja hoivapalvelujen ateria- ja puhtauspalveluista. Tämän kehitystyön lähtökohtana oli Oulun Serviisin Kunta10-työhyvinvointikyselyn tuloksista (2012, 2014 ja 2016) nousseet kehitettävät työhyvinvoinnin osa-alueet, jotka liittyivät työnhallintaan, työperäiseen stressiin ja työn epävarmuuteen. Sairauspoissaolojen kustannukset ovat vuositasolla korkeat, yli 2 miljoonaa euroa, vaikka työkykyjohtamisessa Oulun Serviisi on edelläkävijä.

Tässä tutkimuksessa haluttiin tietää, miten sairauspoissaoloja voitaisiin alentaa ja kehittää työhyvinvointia sekä selvittää työntekijöitä tyydyttäviä palkitsemiskeinoja. Poissaolot painottuvat fyysistä eli perustyötä tekeville henkilöille. Viitekehyksenä käytettiin Rauramon Työhyvinvoinnin portaat-mallia (2012) ja Mankan & Mankan (2016) henkilökohtaisen työhyvinvoinnin (”vitamiini”)-mallia.

Sähköisen tutkimuskyselyn perusta muodostui perustyöntekijöille työhyvinvoinnin nykytilasta ja sen kehittämisestä. Tämä toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Lähes puolet vastanneista kokivat työhyvinvointinsa hyväksi, puolestaan kolmannes vastaajista tunsi työhyvinvointinsa kohtalaiseksi tai huonoksi. Organisaation yhtenäisten käytänteiden luominen edistäisi tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta työssä. Esimiehen läsnäolo työkohteissa ja palautteen antaminen työntekijöille koettiin tärkeinä työhyvinvointia edistävinä keinoina. Sijaistamistoiminnan kehittäminen edistäisi työssä jaksamista ja alentaisi kiireen tuntua. Vaikka muiden poissaoloilla ei koettu olevan vaikutusta omaan työntekoon, aiheuttivat ne työperäistä stressiä. Aineettomana palkitsemiskeinona arvostettiin työajan joustavia järjestelyjä ja aineellisena palkitsemiskeinona puolestaan palkallista vapaapäivää.

Kyselytutkimuksen tulosten pohjalta valittiin kvalitatiiviseen tutkimukseen neljä teemaa: joustavuuden kehittäminen, esimies- ja työntekijätaitojen kehittäminen, sijaistamisen kehittäminen ja virkistäytyminen sekä taukoliikunta. Työhyvinvoinnin kehittämistyöryhmässä oli taustaltaan eri ammattialojen edustajia. Kokoontumisessa käytettiin learning cafe-menetelmää ideointiin. Ideoinnin pohjalta muotoutui työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Suunnitelma esiteltiin Serviisin johtoryhmälle käytännön työkaluksi työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Osallistavalla ja suunnitelmallisella työhyvinvoinnin kehittämisellä luodaan yhteisöllisyyttä, parannetaan työilmapiiriä, alennetaan työperäistä stressiä ja vähennetään sairauspoissaoloja muiden työkykyä tukevien toimien rinnalla. Esimiestyöllä on suurin vaikutus työntekijän työhyvinvointiin.

ABSTRACT Author(s): Lehtosaari-Drushinin Päivi

Title of the Publication: Title: Are you with me? – Inclusive developing wellbeing at work- Oulu Serviisi

Degree Title: Master of Hospitality Management

Keywords: wellbeing at work, developing wellbeing at work, rewardind

Oulu Serviisi is a public utility owned by Oulu. It takes care of meal services and cleanliness of schools, nurcery schools and nurcing homes. Oulu Serviisi made Kunta10-enquiry about wellbe-ing at work (2013. 2013, 2014) and the results of the enquiry was the starting point for this study. According to the Kunta10-enquiry the sectors of wellbeing that should be developed were related to control of work, work-related stress and uncertainty of work. The cost of sick leaves were also high although Oulu Serviisi is a forerunner of work disability management. The purpose of this study was to find out how to decrease sick leaves, develope wellbeing at work and find out what kinds of reward satisfy the employees. The frame of references were Rauramos Työhyvinvoinninportaat. (Stairs of wellbeing at work -model) and Manka & Mankas model of personal wellbeing at work (”vitamin model”).

The basis of the electric enquiry of this study was the present state of wellbeing at work and its developement. The enquiry was a quantitative study. Almost half of the respondents thought that their wellbeing at work is good, 1/3 experienced their wellbeing at work average or unsatisfactory. Developing homogenous practices in organization would improve fairness and justness at work. The respondents experinced that the presence of the boss and feedback given by him/her would improve their wellbeing at work. Developing deputizing system would improve coping at work and reduce feeling of being busy. Absence of colleagues caused work-related stress even though respondents felt that it didn’t affect their working. The respondents valued flexible working hours as an unsubstantial rewarding method and payed free days as a material rewarding method.

On the basis of the enquiry results, four themes were chosen to the kvalitative study: 1. developing flexibility, 2. developing skills of being a boss and an employee, 3. developing deputizing system an 4. ecreational activities and exercise durig brakes. During this study I grounded a team to develop wellbeing at work. Its members represented different professional fields. We used learning cafe –method to create new ideas and this is how was born the developing plan for wellbeing at work. The plan was represented to the management team of Serviisi and its purpose was to be a practical tool to develope wellbeing at work.

Participative and systematic developement, alongside with other methods, can create communality, improve atmosphere and reduce work-related stress and sick leaves. The way which the boss works has a great effect on wellbeing of the employees.