Räjähdetyöntekijältä vaadittava osaaminen ja sen kehittäminen
Korhonen, Leena (2017)
Korhonen, Leena
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705199118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705199118
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Räjähdekeskukselle toimintamalli, jonka avulla voidaan näyttää ja todentaa, että nuorempi räjähdetyöntekijä on kehittynyt vanhemman tehtävään. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat vanhemman räjähdetyöntekijän osaamisvaatimukset, miten räjähdetyöntekijöitä perehdytetään Räjähdekeskuksessa, ja miten nuoremman räjähdetyöntekijän perehdyttämistä vanhemman räjähdetyöntekijän tehtävään voidaan kehittää työssä oppimalla ja muilla osaamisen kehittämisen menetelmillä.
Tutkimuksessa käytettiin case-tutkimusstrategiaa, ja aineiston keruu ja analysointi menetelmä oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin avoimella kyselyllä, avoimella haastattelulla, aivoriihikeskustelulla, havainnoimalla ja kirjallisista dokumenteista. Teoreettinen viitekehys muodostui osaamisesta, osaamisen kehittämisen menetelmistä, työssä oppimisesta ja osaamisvaatimuksista sekä osaamisen arvioinnista.
Osaamista voidaan tarkastella yksittäisen työntekijän, tiimin tai organisaation näkökulmasta. Osaamisessa voidaan tunnistaa ympyrän muodolla kaksi eri ulottuvuutta. Pystysuoralla akselilla on tasoulottuvuus: organisaatio – yksilö, ja vaakasuoralla akselilla tyyppiulottuvuus: tiedot ja taidot – työskentelytavat ja vuorovaikutus. Organisaation osaamista ovat organisaation ydinosaaminen ja arvoihin ja toimintatapoihin liittyvä osaaminen. Yksilön osaamista ovat eriytyvä ammatillinen osaaminen ja työelämäosaaminen.
Työelämäosaaminen hankitaan jo yleensä peruskoulutuksessa. Arvoihin ja toimintatapoihin liittyvä osaaminen perehdytään heti työsuhteen alussa. Eriytyvä ammatillinen osaaminen on perusta, joka hankitaan ammatillisessa koulutuksessa ja sitä laajennetaan ensin työnopastuksella ja sitten perehdyttämällä ja sisäisellä koulutuksella. Ydinosaamisella saadaan yritykselle merkittävää kilpailuetua.
Osaamisen kehittämisen menetelmistä perehdyttäminen, tehtävän tai työn kierto ja mentorointi tunnistettiin Räjähdekeskukselle sopiviksi menetelmiksi ja niillä kaikilla voidaan osaamista kehittää työn ohessa oppien. Perehdyttämistä muutettiin tutkimuksen aikana pilotoimalla perehdyttämismentorointi. Työn kiertoa laajennettiin entisestään, ja se oli koettu hyväksi myös hiljaisen tiedon siirrossa.
Räjähdekeskukselle saatiin opinnäytetyön ansiosta tavoitteena ollut toimintamalli. Perehdyttämiseen ja sisäiseen koulutukseen käytetään jatkossa enemmän verkossa olevaa PVMoodle-koulutusjärjestelmää.
Tutkimuksessa käytettiin case-tutkimusstrategiaa, ja aineiston keruu ja analysointi menetelmä oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin avoimella kyselyllä, avoimella haastattelulla, aivoriihikeskustelulla, havainnoimalla ja kirjallisista dokumenteista. Teoreettinen viitekehys muodostui osaamisesta, osaamisen kehittämisen menetelmistä, työssä oppimisesta ja osaamisvaatimuksista sekä osaamisen arvioinnista.
Osaamista voidaan tarkastella yksittäisen työntekijän, tiimin tai organisaation näkökulmasta. Osaamisessa voidaan tunnistaa ympyrän muodolla kaksi eri ulottuvuutta. Pystysuoralla akselilla on tasoulottuvuus: organisaatio – yksilö, ja vaakasuoralla akselilla tyyppiulottuvuus: tiedot ja taidot – työskentelytavat ja vuorovaikutus. Organisaation osaamista ovat organisaation ydinosaaminen ja arvoihin ja toimintatapoihin liittyvä osaaminen. Yksilön osaamista ovat eriytyvä ammatillinen osaaminen ja työelämäosaaminen.
Työelämäosaaminen hankitaan jo yleensä peruskoulutuksessa. Arvoihin ja toimintatapoihin liittyvä osaaminen perehdytään heti työsuhteen alussa. Eriytyvä ammatillinen osaaminen on perusta, joka hankitaan ammatillisessa koulutuksessa ja sitä laajennetaan ensin työnopastuksella ja sitten perehdyttämällä ja sisäisellä koulutuksella. Ydinosaamisella saadaan yritykselle merkittävää kilpailuetua.
Osaamisen kehittämisen menetelmistä perehdyttäminen, tehtävän tai työn kierto ja mentorointi tunnistettiin Räjähdekeskukselle sopiviksi menetelmiksi ja niillä kaikilla voidaan osaamista kehittää työn ohessa oppien. Perehdyttämistä muutettiin tutkimuksen aikana pilotoimalla perehdyttämismentorointi. Työn kiertoa laajennettiin entisestään, ja se oli koettu hyväksi myös hiljaisen tiedon siirrossa.
Räjähdekeskukselle saatiin opinnäytetyön ansiosta tavoitteena ollut toimintamalli. Perehdyttämiseen ja sisäiseen koulutukseen käytetään jatkossa enemmän verkossa olevaa PVMoodle-koulutusjärjestelmää.