Kirurgisen käsidesinfektion toteutuminen leikkausosastolla

Abstract

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) on vuosina 2016 - 2018 meneillään käsihygienia kampanja, jonka aikana henkilökunnan käsihygieniaa pyritään kehittämään ja parantamaan. Hyvän käsihygienian tiedetään olevan tärkein hoitoon liittyviä infektioita ennaltaehkäisevä tekijä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli havainnoida kirurgisen käsidesinfektion toteutumista yhdellä HUS:in leikkausosastolla. Tavoitteena oli saada tietoa kirurgisen käsidesinfektion toteutumisesta ja siitä, vaikuttivatko taustamuuttajat kirurgisen käsidesinfektion toteutumiseen. Havainnoinnista saatua tietoa voidaan hyödyntää kirurgisen käsidesinfektion kehittämisessä. Havainnoinnissa testattiin kirurgisen käsidesinfektion havainnointilomaketta, sen toimivuutta ja muutostarpeita mahdollista seuraavaa kirurgisen käsidesinfektion havainnointia varten.

Havainnointi tehtiin syyskuussa 2016 ja kohdejoukon muodostivat kyseisen leikkausosaston leikkaussairaanhoitajat ja kirurgit (n=47). Havainnointiaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin keskiarvoja ja prosentteja käyttäen. Saadut tulokset osoittivat, että leikkaussairaanhoitajilla oli havainnoinnin aikaan enemmän esteitä käsihygienialle kuin kirurgeilla. Ennen kirurgista käsidesinfektioita suoritettiin käsien saippuavesipesu 85 prosentissa havaintoja. Keskimääräinen pesuaika oli kaksi minuuttia. Käsien desinfektiohuuhteista 90-prosenttinen oli kaikissa ryhmissä suositumpaa kuin miedompi 70-prosenttinen huuhde. Suositellut desinfektiohuuhteen tavoitemäärät ja –aika toteutuivat parhaiten naisilla, leikkaussairaanhoitajilla ja 90-prosenttista käsidesinfektiohuuhdetta käyttäneillä. Kirurgisessa käsidesinfektiossa heikoimmalle huomiolle jäi kyynärpäihin saakka ulottuva desinfektio.

Havainnoinnista saatua tietoa voidaan hyödyntää kirurgisen käsidesinfektion kouluttamisessa niin lääkäreille kuin sairaanhoitajillekin. Saadun tiedon myötä suositellaan, että kirurginen käsidesinfektio käydään kaikkien uusien työtekijöiden kanssa läpi. Myös suositusten ajoittaista läpikäyntiä leikkaussairaanhoitajien, kirurgien ja anestesialääkäreiden kanssa suositellaan. Kuvalliset ohjeet kirurgista käsidesinfektiosta saattavat parantaa kirurgisen käsidesinfektion suositusten saavuttamisessa. Kirurgisen käsidesinfektion havainnointiin testattua havainnointilomaketta suositellaan muokattavaksi, jotta mahdollisten tulevien havainnointien mittaustulokset ovat yhdenmukaisia.

The Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS) has an on going campaign to improve personnel’s hand hygiene. Well-performed hand hygiene is known to be the most important factor in prevention of hospital-acquired infections. The purpose of the study was to observe the implementation of surgical hand disinfection in one of the operating suite at HUS. The aim of the study was to obtain information of the implementation of surgical hand disinfection and whether background variables had an impact on the results. Also the functionality of a surgical hand disinfection observation form was assessed for the potential use in the future.

The observation period was in September 2016. The target group consisted of operating room nurses and surgeons (n=47) of the operating suite. The observation material was analysed by statistical methods, such as means and percentages. Results showed that during the observation period perioperative nurses had more obstacles for hand hygiene than surgeons. It was also shown that 85 percentage of the observed staff washed their hands with soap before alcohol based surgical hand disinfection. The average washing time was approximately two minutes. It was more popular to use 90 percentage alcohol based disinfection liquid than milder 70 percentage in all the observed groups. The given surgical hand disinfection recommendations were best followed by women, perioperative nurses and those who used 90 percentage hand disinfection liquid. The most rarely disinfected part was elbow.

The results received from the observation can be utilized in educating surgical hand disinfection to doctors and nurses. Based on the observation information, it is recommended that surgical hand disinfection will be reviewed with all the new staff members. It is also recommended that from time to time the recommendations are reviewed with operating room nurses, surgeons and anaesthetists. Illustrated guidelines of surgical hand disinfection may support in achieving the recommendations. To standardize the possible future measurements it might be justifiable to improve the surgical hand disinfection observation form.