Perehdyttäminen osana asiakaspalvelun laadun kehittämistä : case: Vihti Bowling
Suopanki, Saana (2017)
Suopanki, Saana
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229275
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229275
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda perehdytysopas Vihti Bowlingille, sillä yrityksellä ei ollut ennestään käytössä kunnollista perehdytysopasta. Tavoitteena oli tehdä käytännöllinen ja toimiva opas, johon on helppo palata myös perehdytysprosessin jälkeenkin. Lisäksi tavoitteena oli perehdytysoppaan avulla kehittää asiakaspalvelun laatua, sillä siihen yritys ei ole aiemmin kiinnittänyt sen suurempaa huomiota.
Opinnäytetyö jakautui kahteen osaan, joista ensimmäinen käsittelee tietoperustaa ja toinen keskittyy opinnäytetyön toiminnalliseen osuuteen. Tietoperustassa käsiteltiin perehdytystä, perehdytysprosessia, asiakaspalvelua sekä palvelun laatua. Perhedytysoppaan luomisen tukena käytettiin benchmarking-menetelmää, jonka tarkoituksena oli ottaa mallia toiselta tekijältä. Vertailun kohteena menetelmää hyödyntäessä oli Pirkanmaan Osuuskauppa ja heidän perehdytysoppaansa.
Menetelmän avulla saatiin selville esimerkiksi se, että hyvä perehdytysopas on helppolukuinen ja sellainen, jonka avulla työntekijän tulisi pystyä selviytymään omista työtehtävistään. Lisäksi selvisi, että asiakaspalvelun korostaminen uudelle työntekijälle tulisi aloittaa heti perehdytyksen alkuvaiheilla. Benchmarking-menetelmän sekä toimeksiantajan kertomien tietojen ja toiveiden tuloksena syntyi perehdytysopas sekä kehitysidea siihen, miten asiakaspalvelun laatua voitaisiin kehittää. Kehitysidea oppaassa on nimeltään ”Viikon hyvä teko”, jonka tarkoituksena on, että vähintään kerran viikossa työntekijä ylittää itsensä asiakaspalvelutilanteessa ja pyrkii tuottamaan positiivisen asiakaskokemuksen. Tavoitteena on, että työntekijä tekee asiakaspalvelutilanteessa asiakkaan eteen hieman enemmän, kuin mitä normaalisti tekisi. Valmiiksi tulostettuihin kortteihin kirjoitetaan, mitä asiakaspalvelutilanteessa tapahtui sekä asiakkaan mahdollinen palaute tilanteesta. Lisäksi kortteihin kirjoitetaan asiakkaiden kehitysideat tai kehittävät palautteet.
Perehdytysoppaasta tuli kokonaisuudessaan toimeksiantajan toiveiden mukainen. Opas sisältää tietoa asiakaspalvelusta ja asiakaskohtaamisista, joita voidaan hyödyntää niin perehdytyksen aikana kuin perehdytyksen jälkeenkin. Opas sisältää myös ylimääräisen kehitysidean, jota toimeksiantaja voi halutessaan hyödyntää. Oppaan tavoitteena ollut käytännöllisyys jäi vajaaksi opinnäytetyön tekijän osalta, sillä toimeksiantaja ei halunnut julkisuuteen yrityksen käytäntöjä. Näin ollen, perehdytysopas jäi osittain melko teoreettiseksi sekä pinnalliseksi. Varsinaisesti työn opasta ei voida kutsua perehdytysoppaaksi, sillä se ei sisällä ollenkaan tietoa yrityksen toimintatavoista. Oppaassa on kuitenkin hyvä runko, jota toimeksiantaja voi hyödyntää ja täyttää sekä päivittää tarpeiden mukaan.
Opinnäytetyö jakautui kahteen osaan, joista ensimmäinen käsittelee tietoperustaa ja toinen keskittyy opinnäytetyön toiminnalliseen osuuteen. Tietoperustassa käsiteltiin perehdytystä, perehdytysprosessia, asiakaspalvelua sekä palvelun laatua. Perhedytysoppaan luomisen tukena käytettiin benchmarking-menetelmää, jonka tarkoituksena oli ottaa mallia toiselta tekijältä. Vertailun kohteena menetelmää hyödyntäessä oli Pirkanmaan Osuuskauppa ja heidän perehdytysoppaansa.
Menetelmän avulla saatiin selville esimerkiksi se, että hyvä perehdytysopas on helppolukuinen ja sellainen, jonka avulla työntekijän tulisi pystyä selviytymään omista työtehtävistään. Lisäksi selvisi, että asiakaspalvelun korostaminen uudelle työntekijälle tulisi aloittaa heti perehdytyksen alkuvaiheilla. Benchmarking-menetelmän sekä toimeksiantajan kertomien tietojen ja toiveiden tuloksena syntyi perehdytysopas sekä kehitysidea siihen, miten asiakaspalvelun laatua voitaisiin kehittää. Kehitysidea oppaassa on nimeltään ”Viikon hyvä teko”, jonka tarkoituksena on, että vähintään kerran viikossa työntekijä ylittää itsensä asiakaspalvelutilanteessa ja pyrkii tuottamaan positiivisen asiakaskokemuksen. Tavoitteena on, että työntekijä tekee asiakaspalvelutilanteessa asiakkaan eteen hieman enemmän, kuin mitä normaalisti tekisi. Valmiiksi tulostettuihin kortteihin kirjoitetaan, mitä asiakaspalvelutilanteessa tapahtui sekä asiakkaan mahdollinen palaute tilanteesta. Lisäksi kortteihin kirjoitetaan asiakkaiden kehitysideat tai kehittävät palautteet.
Perehdytysoppaasta tuli kokonaisuudessaan toimeksiantajan toiveiden mukainen. Opas sisältää tietoa asiakaspalvelusta ja asiakaskohtaamisista, joita voidaan hyödyntää niin perehdytyksen aikana kuin perehdytyksen jälkeenkin. Opas sisältää myös ylimääräisen kehitysidean, jota toimeksiantaja voi halutessaan hyödyntää. Oppaan tavoitteena ollut käytännöllisyys jäi vajaaksi opinnäytetyön tekijän osalta, sillä toimeksiantaja ei halunnut julkisuuteen yrityksen käytäntöjä. Näin ollen, perehdytysopas jäi osittain melko teoreettiseksi sekä pinnalliseksi. Varsinaisesti työn opasta ei voida kutsua perehdytysoppaaksi, sillä se ei sisällä ollenkaan tietoa yrityksen toimintatavoista. Oppaassa on kuitenkin hyvä runko, jota toimeksiantaja voi hyödyntää ja täyttää sekä päivittää tarpeiden mukaan.