Osapäiväetätyön vaikutukset työhyvinvointiin Kevassa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako osapäiväetätyö työntekijän stressitasoon, parantaako osapäiväetätyö työntekijän vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön, parantaako osapäiväetätyö työntekijän elämänhallintaa ja työn hallintaa, vaikuttaako osapäiväetätyö työtyytyväisyyteen, miten osapäiväetätyö vaikuttaa työntekijän työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen, sekä miten muiden työntekijöiden mielipiteet ja kokemukset osapäiväetätyöstä vaikuttavat osapäiväetätyöntekijän työhyvinvointiin. Työn tavoitteena oli tutkia Kevassa toteutetun osapäiväetätyö-kokeilun vaikutuksia työntekijän työhyvinvointiin, ja selvittää vaatiiko osapäiväetätyö kehittämistä vai pitääkö koko osapäiväetätyö unohtaa Kevassa. Työn toimeksiantaja oli Keva ja tulokset on rajattu käsittelemään vain Kevaa ja osapäiväetätyötä, sillä työssä on haettu osapäiväetätyön vaikutuksia työhyvinvointiin juuri kyseisessä organisaatiossa.

Työn tietoperustassa perehdyttiin etätyöhön sekä työhyvinvointiin. Siinä tutustuttiin etätyöhön yleisesti, etätyöntekijältä vaadittaviin ominaisuuksiin sekä etätyön hyötyihin ja riskeihin työntekijän kannalta. Myös työhyvinvointiin tutustuttiin yleisesti sekä työhyvinvointiin liittyviin tekijöihin ja opinnäytetyön tarkoituksen kannalta tärkeisiin käsitteisiin stressi, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, elämänhallinta ja työn hallinta, työtyytyväisyys ja –tyytymättömyys sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Tietoperusta pohjautuu pääosin aihealuetta koskevaan kirjallisuuteen, mutta myös tieteellisiin artikkeleihin ja internet–lähteisiin.

Opinnäytetyö toteutettiin marraskuussa 2016 – huhtikuussa 2017. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Tutkimusta varten haastateltiin Kevan eläkeyksikön työntekijöitä. Haastatteluun osallistui kaikki viisi osapäiväetätyö–pilotissa mukana ollutta työntekijää sekä viisi samasta yksiköstä valittua ei kokeilussa mukana ollutta työntekijää. Opinnäytetyössä haastateltavat ovat anonyymejä ja ainoastaan toimeksiantaja eli Keva sekä eläkeyksikkö mainitaan työssä.

Tutkimuksessa selvisi, että osapäiväetätyö vaikuttaa jokaisen työntekijän työhyvinvointiin eri tavoin. Tämä johtuu siitä, että ihmiset määrittelevät työhyvinvoinnin eri tavoin, mutta myös siitä, että ihmiset sekä heidän elämäntilanteensa ovat hyvin erilaisia. Mikäli osapäiväetätyö sopii työntekijälle sekä hänen elämäntilanteeseen, lisää osapäiväetätyö työntekijän työhyvinvointia. Mikäli osapäiväetätyö taas ei sovi, kuormittaa se työntekijää ja vaikutukset työntekijän hyvinvointiin ovat negatiivisia. Tutkimuksessa selvisi, että suurimmat vaikutukset työntekijän työhyvinvointiin osapäiväetätyössä on sen tuoma tunne oman elämän ja työn hallinnasta. Tutkimustulosten pohjalta onnistuttiin myös selvittämään, millaisia muutoksia osapäiväetätyöhön tulisi tehdä, jotta se voitaisiin ottaa käytäntöön organisaatiossa.

Johtopäätöksenä esitettiin, että vaikka osapäiväetätyön suoranaisia ja yksiselitteisiä vaikutuksia työntekijän työhyvinvointiin ei pystytä kertomaan ihmisten ja elämäntilanteiden eroavaisuuksien johdosta, voidaan osapäiväetätyöllä sekä osapäiväetätyön kaltaisilla työaika–kokeiluilla parantaa työntekijöiden työhyvinvointia. Kehittämisehdotuksena ehdotettiin Kevalle muiden kokeiluiden vaikutuksien tutkimista työntekijän työhyvinvointiin sekä eri yksiköissä osapäiväetätyön kokeilua, jotta saadaan tutkittua sen mahdollista sopimista erilaisiin tehtäviin organisaatiossa.

The purpose of this thesis was to find out how part-time telework affects to employee’s stress level, does it improve the employee’s control over their own work, does part-time telework improve the employee’s life management and job control, does it affect job satisfaction, how part-time telework influences the work-life balance, and how the experiences and opinions of other employees influence the employees who perform part-time telework. The aim of the thesis was to find out the effects of a part-time telework experiment on employee's well-being at work, and find out what kind of changes should be made to it, or whether the whole concept of part-time telework should be forgotten in Keva. The results are limited to deal with Keva and the part-time telework.

The theoretical framework of this thesis is about telework and well-being at work. The theory includes telework in general, the characteristics of a teleworker, and the benefits and risks of teleworking for the employee. The theory includes also well-being at work in general and the related factors of well-being at work. The theoretical framework also includes the concepts that are relevant to the aim of this thesis: stress, possibilities to influence employee’s own work, life management and job control, job satisfaction and work-life balance. The theoretical framework is based mainly on literature, but also on scientific articles and Internet sources.

The thesis was carried out between November 2016 and April 2017. The research was carried out using qualitative research methods and the research material was collected through theme interviews. For the purpose of the survey, employees from Keva's pensions unit were interviewed. All five employees from the part-time telework experiment and five from the same unit who did not participate in the experiment were interviewed. The interviewees are anonymous.

It was found in the research that part-time telework affects the well-being of each employee in different ways. This is because people define well-being in different ways, but also because people and their life situations are very different. If part-time telework is suitable for the employee and for his or her life situation, it increases the employee’s well-being at work. If the part-time telework does not fit, it will burden the employee and the effects on employee’s well-being are negative. The research found that the biggest impacts on employee well-being at work in part-time telework is the feeling to manage your own life and work better. Based on the results of the research, it was also possible to find out what changes to part-time telework should be done before starting to use it in the organization.

The conclusion was that although the direct and unambiguous effects of part-time telework on employee’s well-being at work can not be explained due to differences between people and life situations. However part-time telework as well as other work-time experiments can improve the employee’s well-being at work. As a development proposal, it was suggested that Keva explore the effects of other experiments on employee’s well-being at work, as well as experimenting with part-time telework in different units.