Selvitys lokkeihin liittyvistä ongelmista ja niiden vähentämisestä : Case: Lahden matkustajasatama

Abstract

Lahden matkustajasataman aallonmurtajalle pesiytyi 2000-luvun alussa pieni naurulokkiyhdyskunta. Määrä lähti hitaasti kasvuun, ja viime vuosina määrä on ollut noin 6000 naurulokkiyksilöä. Alueen asukkaat ja yrittäjät ovat kokeneet linnuista olevan haittaa alueella, minkä seurauksena työn tilaajana toiminut Lahden seudun ympäristöpalvelut päätti selvittää lokkien vaikutukset alueella. Rauhoitettuna lintulajina naurulokkien häätäminen tarvitsee poikkeusluvan, jonka saaminen vaatii näyttöä lintujen aiheuttamista haitoista. Lahden kaupunki istutti aallonmurtajalla matalakasvuisia puita tarkoituksena estää pesiminen, sillä kasvien istuttaminen ei vaatinut korkeimman hallinto-oikeuden mielestä erityslupaa. Vaikutus ei kuitenkaan ollut haluttu, joten jatkoselvitykselle oli tarvetta. Työn tarkoituksena oli koota vesinäytteistä saadut tulokset suolistoperäisten bakteerien, kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta. Lisäksi selvitettiin salmonellan esiintyminen. Vesinäytteiden tuloksista saatua tietoa täydennettiin laatimalla kysely satama-alueen yrityksille tarkoituksena selvittää lokkien läsnäolon vaikutus mahdollisimman monelta eri kannalta. Tuloksissa ei havaittu raja-arvoja ylittäviä määriä bakteereita, eivätkä myöskään ravinnemäärät eronneet Vesijärven yleisestä tilasta. Myöskään salmonellaa ei löytynyt otetuista vesinäytteistä. Koska näytteistä ei löytynyt suuria bakteeripitoisuuksia tai ravinnemääriä, lokkien aiheuttamaa kuormitusta arvioitiin tutkimusten ja vastaavien tapausten pohjalta. Yritysten mielipide oli hyvin lintuvastainen, ja valtaosa vastaajista toivoi, että lokkien määrää tultaisiin vähentämään. Selvitykseen kuului myös lokkien hallintakeinojen pohtiminen ja niiden toteuttamiskelpoisuus. Parhaimmiksi keinoiksi valikoitui alueen pitäminen ennallaan ja lokkien haittojen minimointi yleisen siisteyden ylläpitämisellä. Toinen varteenotettava toimenpide oli aallonmurtajan rakentaminen pinnanalaiseksi tai muuten pesintään sopimattomaksi.

During the first years of the 21st century, a small colony of black-headed gulls started nesting on a breakwater located in the harbour area of Lahti. In recent years, the number have grown and in the latest estimates there have been around 6000 gulls during summer months. The Technical and environmental services of Lahti, the work was commissioned by, decided to examine the harms after there had been complaints from residents and entrepreneurs of the area. Evicting the black headed gulls would require a permit of exception. The city of Lahti planted small trees on the breakwater in order to avoid the need for a special permit. This did not have the desired effect so there was need for follow-up investigation. The idea of the thesis was to combine the data from water samples concerning fecal bacterias, phosphorus and nitrogen. The presence of salmonella was also investigated. The data from samples was supplemented with a questionnaire study so that an accurate image of the harms would be achieved. There were no limit breaking amounts on bacteria concentrations and the nutrient levels were the same as in the rest of the lake. Salmonella was also nonexistent. The opinion of the businesses was against the gulls and most of the respondents demanded actions towards evicting the birds. The last part of the thesis was to consider actions which could take place in the harbour area. The first alternative was to keep things as they are and manage the bird problem by maintaining good levels of cleanness. The second alternative was altering the breakwater so that it would be unsuitable for birds to nest. This would be feasible by reconstructing it as submerged.