Päihdehoitotyö perusterveydenhuollossa : Joensuun kaupungin alueen aluesairaanhoitajien näkemyksiä päihdehoitotyön käytännöistä

Abstract

Päihdeongelmien kasvu ja päihdyttävien aineiden laaja kirjo aiheuttavat paineita ennaltaehkäisevän työn lisäämiseen ja moniammatillisen yhteistyön sekä palvelurakenteen kehittämiseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa aluesairaanhoitajien kokemuksia päihdehoitotyöstä sekä heidän valmiuksiaan päihteidenkäyttäjän kohtaamiseen. Lisäksi kartoitettiin heidän näkemyksiään päihdehoitotyön kehittämistarpeista.

Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen haastattelututkimus. Tiedonantajina toimivat Joensuun alueen perusterveydenhuollon aluesairaanhoitajat. Haastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän sairaanhoitajaa. Haastatteluaineistot analysoitiin hyödyntämällä deduktiivista sisällönanalyysia.

Saatuja tuloksia verrattiin aiempiin tutkimustuloksiin sekä mukaillen Stakesin laatimaan Päihdetyön koulutuksen minimisisältöön. Tulokset osoittivat, että sairaanhoitajan peruskoulutus antaa niukat valmiudet toteuttaa päihdehoitotyötä ja lisäkoulutusta tarvitaan. Työkokemus antaa aluesairaanhoitajille runsaasti valmiuksia päihdehoitotyöhön. Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen sekä yhteistyöverkostojen selkiyttäminen ovat tärkeitä haasteita laadukkaan päihdehoitotyön toteuttamiseksi sekä hoidon jatkuvuuden toteutumiseksi. Päihdehoitotyön laadukkaan toteuttamisen kriteereiksi nousivat riittävät ammatilliset valmiudet, täydennyskoulutukset ja päihdetuntemus. Myös vuorovaikutuksen merkitys korostui.

Jatkotutkimusaiheena on esimerkiksi selvittää, millaiset valmiudet vastavalmistuneilla sairaanhoitajilla on päihdehoitotyöstä ja kuinka hyvin erilaiset päihdetyön suositukset ja toimenpideohjelmat ovat hoitotyöntekijöiden tiedossa.

Substance abuse problems and a broad spectrum of intoxicating substances are causing pressure to increase preventive work and multidisciplinary co-operation and to develop the provision of services. The purpose of this thesis was to explore the experiences of regional nurses on substance abuse nursing and their ability to confront a drug user. In addition, their views on the de-velopment needs of substance abuse nursing were also explored.

The research method was a qualitative interview study. The respondents were regional nurses attached to primary health care in the area of Joensuu City. A total of seven regional nurses par-ticipated in the interviews. The interview material was analyzed using deductive content analysis.

The results were compared to previous research results as well as to the minimum content of education on substance abuse established by Stakes. The results showed that the basic nursing education gives a limited competence to implement substance abuse nursing and further educa-tion is needed. Work experience gives regional nurses plenty of competence for substance abuse nursing. Development of multidisciplinary co-operation and clarification of co-operation net-works are important challenges for the implementation of high-quality substance abuse nursing as well as for the implementation of continuity of care. The criteria for implementing a high quality substance abuse nursing emerged from the thesis. These were sufficient professional skills and competencies, further education and the knowledge of intoxicants. Also, the importance of interaction was emphasised.

Follow-up research topics could be, for example, to explore the skills and competencies of re-cently graduated nurses on substance abuse nursing and also how well various recommendations and agendas concerning substance abuse work are known by health care workers /professionals.