Työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen kohtaamisen kehittäminen : - Case Helsingin kaupunki

Abstract

Tämä on toimintatutkimus työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen kohtaamisen kehittämisestä. Kehittämistyön toimeksiantaja on Helsingin kaupungin elinkeino-osaston työllisyyspalvelut. Työllisyyspalveluiden tavoitteena on ohjata nuoria 18–29 -vuotiaita työttömiä työnhakijoita avoimille työmarkkinoille.

Kun markkinoilla on yhtä aikaa suuri määrä vaikeasti täytettäviä työpaikkoja ja työttömiä työnetsijöitä, puhutaan kohtaanto-ongelmasta. Työvoimapula-alat painivat kohtaamishaasteen parissa ja pyrkivät löytämään uusia keinoja tehdä rekrytointeja. Rekrytointiprosessiin voidaan ottaa käyttöön monia erilaisia rekrytoinnin kokeiluja, joista pyritään löytämään se kustannustehokkain ja nopein työllisyydenhoidon malli työnhakijan ja työnantajan kohtaamiseen. Kehitystyön tutkimuskysymys on: Kuinka Helsingin kaupunki voi olla apuna työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamisessa? Kehittämistyö on rajattu koskemaan työnantajien näkemyksiä työnhakijoiden osaamisesta, asenteista ja uuden oppimisesta. Kehitystyö on kestänyt vuoden 2016 ajan. Kehitystyöhön on osallistunut 35 yritystä, noin 400 nuorta työnhakijaa, Helsingin kaupungin yrityskumppanuuksien palvelupäällikkö, viisi eri yrityskoordinaattoria eri pääkaupunkiseudun kaupungeista ja Ohjaamon työntekijöitä.

Kehitystyötä tehtiin toimintatutkimuksena, jossa oli havainnoinnin kohteena kolme eri rekrytointikokeilua. Viimeisin rekrytointikokeilu ”Kohdennetut rekrytointitilaisuudet” tuottivat halutun tuloksen. Konseptoidulla työllistämisen toimintamallilla voitiin työllistää joka viikko 3-8 henkilöä. Kohtaamisongelmaa pyrittiin vähentämään kutsumalla työnhakijoita koko pääkaupunkiseudulta kohdennettuun rekrytointitilaisuuteen. Rekrytointitilaisuudessa oli vain yksi yritys, joka haki haluamillaan kriteereillä työnhakijoita. Työnhakijat voitiin kutsua tilaisuuteen osaamisvaatimusten mukaisesti, jolloin yritykset löysivät hyvin osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa tarpeisiinsa. Samalla työnhakijat saivat rekrytointitilaisuuksissa mahdollisuuden 5-10 minuutin haastatteluun, jolloin työnhakija pystyi kertomaan osaamisestaan työnantajalle kasvotusten ilman paperista työnhakuvaihetta. Hyvin moni yrityksistä koki, että halu oppia uutta ja hyvä asenne riittivät työllistämisen perusteiksi suorittavaan työhön.

Kohdennetut rekrytointitilaisuudet saivat konseptinimekseen ”työnantajatreffit”, joita järjestetään ympäri pääkaupunkiseutua joka torstai. Konsepti sai vuoden Ohjaamo teko-palkinnon, joka on huomioitu työ- ja elinkeinoministeriön tasolla tunnustuksena hyvästä työllistämisen toimintamallista.

This is an action-based research of developing the matching of jobseekers with vacancies. The commissioner of the thesis is Immigration and Employment Services Unit of the City of Helsinki. The employment services aim at guiding young 18-29-year-old unemployed jobseekers to the open labour market.

There exist a situation where there is a large number of vacancies, which are difficult to fill, and at the same time many unemployed people looking for work is referred to as mismatch of labour. The fields which have labour shortage are struggling with mismatch of labour and are trying to find new ways of recruitment. Different strategies can be tried in the recruitment process to find the fastest and the most cost-effective model of employment management in order to make the jobseekers and the employers find each other. The research question of this development project is: How can the City of Helsinki help the vacancies and the jobseekers find each other? The development project is outlined to cover the employers’ views on the jobseekers’ competence, attitudes and the ability to learn new things. The development project has been going on during the year 2016. The project has involved 35 companies, around 400 young jobseekers, the service manager of the enterprise partnership development of the City of Helsinki, five enterprise coordinators and employers of the Ohjaamo project.

The development project was carried out as an action-based research where three different recruitment experiments were observed. The last experiment, “the allocated recruitment events”, gave the desired result. With the concepted employment model 3-8 people were employed every week. Efforts were made to reduce the mismatch of labour by inviting jobseekers from the whole metropolitan area to an allocated recruitment event. In the event, only one company was present, looking for applicants who could fill the criteria suitable for the company. The jobseekers could be invited to the event based on the skill requirements so that the companies were able to find skilled and motivated labour to meet their needs. In the recruitment events the jobseekers were also given a chance to a 5-10-minute interview where they could tell about their competence to the employer face to face without going through the stage where they would send a paper application. Many of the companies found that the willingness to learn new things and a good attitude were sufficient reasons to be employed to manual work.