Moniperheryhmä psykoosipoliklinikalla työn-tekijöiden kokemuksen ja työn kehittämisen näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön aihe on moniperheryhmän pilotointi kahden psykoosipoliklinikan yhteistyönä. Moniperheryhmä on useamman perheen vertaistukiryhmä. Opinnäytetyön kuvaamaan ryhmään osallistui psykoosisairautta sairastava aikuinen ja hänen vanhempansa. Moniperheryhmä sai spontaanisti alkunsa seminaarista, jonka aiheena oli moniperhetyö ja vertaistuki psykoosien hoidossa. Vertaistuki antaa perheille tukea, mutta myös tilaisuuden tukea muita samassa elämäntilanteessa olevia perheitä. Vertaistukiryhmän järjestäminen erikoissairaanhoidossa mahdollistaa sellaisen tuen, mikä ei muilla hoidollisilla keinoilla ole mahdollista. Se ei kilpaile muitten tukimuotojen kanssa, mutta sillä on oma ainutlaatuinen merkityksensä.

Opinnäytetyö kuvaa ryhmän suunnittelua, toteutusta ja sitä ohjanneiden kokemuksia ja käsityksiä. Työn kehittämisen teoria integroituu tuloksiin ja ne korostavat kokemusperäisen, autenttisen tiedon merkitystä työn kehittämisessä. Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus käy tätä tietoa systemaattisesti läpi. Opinnäytetyö ja työn kehittämisen teoria eivät ei olleet ohjaamassa ryhmän toimintaa, mutta toivottavasti tulokset tukevat moniperhetyön kehittämistä.

Vertaistukiryhmät perinteisesti ovat kolmannen sektorin toimintaa. Neuvoloiden vanhempien- ja äitiysryhmät ovat esimerkki julkisen sektorin vertaistukiryhmistä. Tässä työssä kuvataan usean perheen vertaistukiryhmää yleisesti ja erityisesti psykoosien perhekeskeisessä hoidossa. Ensimmäinen psykiatrinen moniperheryhmä järjestettiin 1960-luvulla ja moniperheryhmien vaikuttavuutta on tutkittu ja todettu ne näyttöön perustuvaksi hoidoksi. Moniperheryhmät vähentävät psykoosipotilaiden relapseja ja tukevat sosiaalista kuntoutusta. Omaisten stressi ja mahdolliset omat mielenterveysongelmat helpottuvat, jos he ovat saaneet psykososiaalista hoitoa. Sekä avoimen dialogin malli ja psykoedukatiivinen lähestymistapa korostavat hyvää vuorovaikutusta perhekeskeisen hoidon perustana ja edellytyksenä.

Työ on laadullinen tutkimus, jonka tiedonkeruumentelmä on tutkimushaastattelu ja tutkimusmenetelmä on niiden sisällön analyysi. Opinnäytetyössä haastateltiin moniperheryhmää ohjanneita psykoosipoliklinikoiden työntekijöitä. Moniperheryhmä antaa mahdollisuuden vertaistukeen ja ryhmään osallistuneet kokivat sen tärkeäksi. Moniperheryhmän suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kiinnittää huomiota riittävän keskusteluajan varaamiseen sekä psykoedukatiivisen tiedon muokkaamisen sellaiseksi, mikä parhaiten tukee vertaistuen toteutumista. Työntekijän rooli on luoda turvallisuutta, tukea keskustelua ja sen luottamuksellisuutta. Kolmannen sektorin vertaistukiryhmien kokemukset sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmän toiminnasta eivät yleensä tule palveluita antavien ja suunnittelevien tiedoksi. Tässä ryhmässä se oli mahdollista. Ryhmässä saatiin tärkeää tietoa perhekeskeisen hoidon kehittämiseksi ja sen laadun varmistamiseksi. Tiimeissä, joissa voi luottaa avoimuuteen ja yhteistyöhön toimintaa voidaan kehittää itseohjautuvasti ja hyödyntää saatuja kokemuksia joustavasti työn kehittämisessä. Moniperheryhmät siis antavat uudenlaisen ja tärkeän työ muodon psykoosipotilaitten perhekeskeisessä hoidossa erikoissairaanhoidossa.

The subject of this thesis is a pilot project of a multi-family group as a collaboration of two psychosis outpatient clinics. A multi-family group is a peer group of several families. Adults who had a care contact to a psychosis outpatient clinic and their parents participated in the group. The group described in this thesis had originated spontaneously in a seminar on the theme of multi-family work and peer support in the treatment of psychoses. Peer support gives support to families, but also an opportunity to support other families in the same situation. Peer support groups in specialized medical care allows a support, which is not possible with other therapeutic agents. It does not compete with other forms of support, but it has its own unique meaning.

The thesis describes the group's planning, implementation and group leaders' experiences and perceptions of it. Theory is integrated with the results and the importance of authentic information based on experiences is highlighted in the development of the work. The research part of the thesis is to systematically analyze this information. The theory of the development of the work did not guide the group's activities, but hopefully the results support the development of multi-family work.

Support groups are traditionally organized in the nonprofit sector. Health centers and their parents` and moms` groups are examples of peer support groups in the public sector. This thesis describes multifamily groups in general and in particular in the family-oriented treatment of psychosis. The first psychiatric multi- family group was organized in 1960 and several studies have investigated multi-family groups' efficiency and found them as evidence-based treatment. Multifamily groups reduce the number of relapses of psychotic patients and support their social rehabilitation. Relatives` conventional stress and possible own psychological problems ease if they have received psychosocial treatment. Both the open model of open dialogue as well as the psychoeducational approach emphasizes good interaction as the basis and premise for family-centered care.

The work is a qualitative study, with research interviews as the method of gathering information and the research process is an analysis of the content. The employees of psychosis outpatient clin-ics who had led the were interviewed. A multi-family group provides an opportunity and space for peer support and the group participants considered it important. In the planning and implementation of multi-family group attention should be payed to adequate time for discussion and editing psychoeducational information in a way that best supports the realization of peer support. The employee's role is to provide security, and support the discussion and the confidentiality of the group. Third sector peer groups' experiences of how the health system works usually do not come to the attention of those who give and plan services. In this group, it was possible. The group gave important information for the development of family-centered care and the quality enforcement. Teams, where one can expect transparency and cooperation can develop the work as a self-directed team and benefit from the experience they have gained. Multi-family groups are therefore a new and important form of work in the family-oriented treatment of patients with psychosis diagnosis in specialized health care.