Tyypin 1 diebetekseen sairastuneen lapsen hoidon haasteet ja tavoitteet: kohti parempaa potilas- ja perheohjausta Jorvin osastolla L1
Kiuru, Suvi; Saarinen, Ida (2017)
Kiuru, Suvi
Saarinen, Ida
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229453
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705229453
Tiivistelmä
Tyypin 1 diabetes on yleisempää Suomessa kuin muualla maailmassa, mutta syytä sen yleisyydelle ei vielä tunneta. Tyypin 1 diabetekseen sairastuu vuosittain noin 500 alle 15-vuotiasta lasta, yhteensä tyypin 1 diabeetikkoja Suomessa on noin 50 000.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiiviseen lähestymistapaan lukeutuvana kirjallisuuskatsauksena yhteistyössä Jorvin sairaalan lastenosasto L1:n kanssa. Tämä opinnäytetyö on osa Laurea Ammattikorkeakoulun Ohjaus hoitotyössä -hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen kautta koostaa näyttöön perustuvaa tietoa tyypin 1 diabetekseen sairastuneen lapsen hoidon haasteista ja hoidon tavoitteista Tavoitteena on kehittää terveydenhuollon ammattilaisten antaman potilas- ja perheohjauksen laatua tyypin 1 diabetekseen liittyen.
Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä koskeva teoriaosuus koottiin käyttäen suomenkielisiä lähteitä. Opinnäytetyössä esiintyvät seuraavat käsitteet: tyypin 1 diabetes, tyypin 1 diabeteksen hoito, tyypin 1 diabeteksen hoidon haasteet, sekä tyypin 1 diabeteksen hoidon tavoitteet. Työssä käsitellään myös lapsipotilaan hoidonohjausta.
Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin Medic, PubMed ja Cinahl tietokantoja käyttäen. Aineistot valittiin tarkkojen sisäänottokriteerien perusteella. Lopulliseen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui seitsemän tutkimusartikkelia. Aineisto luettiin huolellisesti läpi ja sitä käsiteltiin etsimällä vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen.
Osa kirjallisuuskatsaukseen valituista tutkimuksista osoitti, että lasten tyypin 1 diabeteksen hoitotasapaino on parantumassa. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat erityisesti sen, että hoitotasapainon parantuminen tapahtui murrosiässä olevilla lapsilla. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että hoidonohjauksella on suuri merkitys tyypin 1 diabetekseen sairastuneen lapsen hoitotasapainon kannalta.
Jatkossa voidaan tehdä tutkimusta siitä, että miten vanhemmat kokevat asemansa lapsen tyypin 1 diabeteksen hoidossa. Lisäksi tutkimusta voidaan tehdä myös siitä, miten teknologian kehityksellä voidaan vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen hoitotasapainoon.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiiviseen lähestymistapaan lukeutuvana kirjallisuuskatsauksena yhteistyössä Jorvin sairaalan lastenosasto L1:n kanssa. Tämä opinnäytetyö on osa Laurea Ammattikorkeakoulun Ohjaus hoitotyössä -hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen kautta koostaa näyttöön perustuvaa tietoa tyypin 1 diabetekseen sairastuneen lapsen hoidon haasteista ja hoidon tavoitteista Tavoitteena on kehittää terveydenhuollon ammattilaisten antaman potilas- ja perheohjauksen laatua tyypin 1 diabetekseen liittyen.
Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä koskeva teoriaosuus koottiin käyttäen suomenkielisiä lähteitä. Opinnäytetyössä esiintyvät seuraavat käsitteet: tyypin 1 diabetes, tyypin 1 diabeteksen hoito, tyypin 1 diabeteksen hoidon haasteet, sekä tyypin 1 diabeteksen hoidon tavoitteet. Työssä käsitellään myös lapsipotilaan hoidonohjausta.
Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin Medic, PubMed ja Cinahl tietokantoja käyttäen. Aineistot valittiin tarkkojen sisäänottokriteerien perusteella. Lopulliseen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui seitsemän tutkimusartikkelia. Aineisto luettiin huolellisesti läpi ja sitä käsiteltiin etsimällä vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen.
Osa kirjallisuuskatsaukseen valituista tutkimuksista osoitti, että lasten tyypin 1 diabeteksen hoitotasapaino on parantumassa. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat erityisesti sen, että hoitotasapainon parantuminen tapahtui murrosiässä olevilla lapsilla. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että hoidonohjauksella on suuri merkitys tyypin 1 diabetekseen sairastuneen lapsen hoitotasapainon kannalta.
Jatkossa voidaan tehdä tutkimusta siitä, että miten vanhemmat kokevat asemansa lapsen tyypin 1 diabeteksen hoidossa. Lisäksi tutkimusta voidaan tehdä myös siitä, miten teknologian kehityksellä voidaan vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen hoitotasapainoon.