Ensi kertaa psykiatriseen erikoissairaanhoitoon tulevan psykoosipotilaan ennakkotiedot sairaudesta ja hoidosta sekä odotukset hoitoa kohtaan.

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää ensi kertaa psykiatriseen erikoissairaanhoitoon tulevan psykoosipotilaan ennakkotietoja sairaudesta ja hoidosta sekä odotuksista hoitoa kohtaan. Tutkimuksesta saatuja tietoja hyödynnetään JMT kuntoutuspoliklinikalla. Teoreettinen viitekehys perustuu tutkittuun tietoon potilaslähtöisen hoidon merkityksestä. Saamalla tietoa uusien potilaiden ennakkokäsityksistä ja odotuksista, voidaan heidän hoitoaan muokata potilaslähtöisemmäksi.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja tiedonkeruussa käytettiin teemahaastattelua, joka jaettiin kolmeen eri teemaan. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa olevaa potilasta. Potilaat jotka valikoituivat haastatteluun, olivat hoidettavana JMT kuntoutuspoliklinikoilla. Tutkimus oli tarkoitus rajata koskemaan uusia psykoosipotilaita, jotka eivät ole ennen olleen erikoissairaanhoidon piirissä, mutta rajallisen ajan ja vähien potilasmäärien takia, haastatteluun valikoitui jo pidemmän aikaan hoidossa olevia potilaita.

Haastatteluista saadut tulokset analysoitiin laadulliselle tutkimukselle sopivalla lähestymistavalla. Haastattelusta saatuja tietoja vertailtiin keskenään ja tutkittiin, kuinka paljon vaikutusta taustatekijöillä on potilaiden ennakkotietoihin psykiatrisista sairauksista. Vertailussa ovat potilaan ikä, koulutustausta ja perheen mahdollinen aiempi psykiatrinen sairastelu.

Tuloksista perusteella selvisi, että haastateltavilla oli vähän ennakkotietoja psykiatrista sairauksista. Haastateltavat pitivät tärkeänä tiedon saamista sairaudestaan ja sen hoidosta. Koulutuksen tuomaa muutosta tiedon määrään ei pystynyt tutkimuksissa selvittämään, koska kaikki potilaat olivat käyneet saman asteisen koulutuksen. Iäkkäämmillä haastateltavilla oli enemmän ennakkotietoa psykiatrisista sairauksista elämän tuoman kokemuksen myötä. Myös suvussa olleella psykiatrisella sairastelulla oli vaikutusta potilaiden ennakkotietoihin ja odo-tuksiin hoitoa kohtaan. Nämä suhtautuivat positiivisemmin hoitoon ja heillä oli paremmat odotukset hoitoa kohtaa.

Psykiatristen potilaiden tietoa koskevia tutkimuksia on toteutettu vähän, ja ala tarvitsisikin enemmän tietoa psykiatristen potilaiden ennakkotiedoista ja odotuksista. Jatkotutkimuksissa, voisi käyttää laajempaa potilas aineistoa. Tällöin myös tulosten vertailu iän, koulutuksen ja perhetaustojen mukaan olisi laadukkaampaa.

The purpose of this thesis, is to study patients who are for the first time in psychiatric special health care, their foreknowledge of the illness and treatment and expectations for care. The purpose is to collect information from new psychiatric patients and thereby develop psychiat-ric special health care more patient-centred. The results from the research are for the purpose of being used in HUS psychiatric rehabilitation polyclinic. The theoretical framework is based on studies about information connected to new patients’ foreknowledge and expecta-tions, and treatment which can be more patient-centered.

The thesis was carried out using a qualitative research method together with a theme interview method. The theme was divided into three parts. For the research, three new psychiatric patients were interviewed. Patients who were selected, were in treatment in JMT psychi-atric rehab clinic. The purpose was to restrict the study to new psychosis patients who haven’t been in psychiatric special health care before. Because of limited time and few patients’ quantity, there were selected patients who have been in treatment for a longer time.

The results that were received from the interviews, were analyzed with method that can be used in qualitative research. Then the results were compared by interweaved patients age, education and family history and further research the impact for the results.

The results that came from the interviews were that patients had a little knowledge about psychiatric illnesses. Interviewed patients said it was important to get knowledge about illness and its treatment. All the patients had same education, so the difference that education may give for the results cannot be tested. Older patients had more knowledge on psychiatric illness, because of their life experience. Psychiatric illness in family had a effect on knowledge and expectation for health care. Patients were more positive for treatment and had more positive expectation for health care.

There are only few studies that explore psychiatric patients’ knowledge. The health care industry needs further studies. In the future there should be study that is using larger patients’ data. Then the results from comparing patients age, education and family history would be more qualitative.