Johtamisen kehittäminen - Näkemyksiä kotihoidon lähijohtajuuden nykytilasta ja muutostarpeista
Siikamäki, Jonna (2017)
Siikamäki, Jonna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705249938
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705249938
Tiivistelmä
Kartoitan opinnäytetyöni kohdeorganisaation kotihoidon esimiesten näkemyksiä kotihoidon lähijohtamisen nykytilasta sekä muutostarpeista. Tutkimusmateriaalina on kotihoidon esimiesten parihaastattelut. Haastateltavina on kahdeksan kotihoidon esimiestä. Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia kotihoidon esimiesten näkemyksiä kotihoidon lähijohtamisen nykytilasta, haasteista ja muutostarpeista. Tavoitteena on tunnistaa kotihoidon lähijohtamisen toimivia elementtejä sekä nostaa esiin lähijohtamisen ajankohtaisia kehittämistarpeita. Opinnäytetyössä syntynyttä tietoa hyödynnetään opinnäytetyön kohdeorganisaation kotihoidon lähiesimiestyön kehittämisessä.
Opinnäytetyön keskeiset käsitteet ovat kotihoito, lähijohtaminen sekä johtaminen ja sen kehittäminen. Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka tiedonkeruumenetelmänä on teemahaastattelu. Teemahaastattelun aiheet kohdentuivat kotihoidon johtamisen nykytilaan, haasteisiin ja muutostarpeisiin. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysia hyödyntäen.
Opinnäytetyön tuloksista löytyi yhtymäkohtia aiempiin tutkimuksiin lähijohtamisen ja johtamisen haasteista sekä vahvuuksista. Substanssiosaamisen ohella kotihoidon esimiehet toivat esiin vahvuutenaan vuorovaikutustaidot. Toisaalta näihin toivottiin myös vahvistusta erityisesti hankalien tilanteiden hoitamisen suhteen. Vuorovaikutustaidot ovat tutkimusten mukaan keskeinen osa esimiestaitoja, ja näin ollen niiden vahvistaminen on perusteltua johtamista kehitettäessä. Kotihoidon esimiehet kokivat rekrytointiin liittyen henkilöstön vaihtuvuuden vaikeuttavan kehittämistyötä. Myös osaavan sekä sitoutuneen henkilöstön saaminen alalle koettiin haasteena. Kotihoidon esimiehet kokivat työnkuvansa laajaksi ja toivoivat pienempien työtehtävien poisrajaamista voidakseen keskittyä henkilöstöjohtamiseen ja olla enemmän läsnä työntekijöille. Voimakkaimmin tuloksissa nousivat esiin viestintään liittyvät aiheet. Ongelmallisena nähtiin viestien runsas määrä sekä oleellisen tiedon tunnistamisen vaikeus suuresta tietomäärästä ja sen oikea-aikainen välittäminen työntekijöille. Viestinnän kehittämistä voidaankin pitää yhtenä lähijohtamisen ensisijaisista kehittämiskohteista opinnäytetyön kohdeorganisaatiossa.
Opinnäytetyön aihe nousi työelämän tarpeesta ja se toteutettiin työyhteisössä. Sen tavoite, kotihoidon lähijohtamisen kehittämistarpeiden esiin nostaminen, palvelee opinnäytteen kohdeorganisaation toiminnan kehittämistä. Aiemman tutkimustiedon valossa kotihoidon esimiesten sekä muiden lähijohtajien haasteet näyttäytyvät samankaltaisina yksiköstä riippumatta, joten opinnäytteessä syntyneen tiedon voi ajatella palvelevan kotihoidon lähijohtajuuden kehittämis-tä myös muualla Suomessa.
Opinnäytetyön keskeiset käsitteet ovat kotihoito, lähijohtaminen sekä johtaminen ja sen kehittäminen. Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka tiedonkeruumenetelmänä on teemahaastattelu. Teemahaastattelun aiheet kohdentuivat kotihoidon johtamisen nykytilaan, haasteisiin ja muutostarpeisiin. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysia hyödyntäen.
Opinnäytetyön tuloksista löytyi yhtymäkohtia aiempiin tutkimuksiin lähijohtamisen ja johtamisen haasteista sekä vahvuuksista. Substanssiosaamisen ohella kotihoidon esimiehet toivat esiin vahvuutenaan vuorovaikutustaidot. Toisaalta näihin toivottiin myös vahvistusta erityisesti hankalien tilanteiden hoitamisen suhteen. Vuorovaikutustaidot ovat tutkimusten mukaan keskeinen osa esimiestaitoja, ja näin ollen niiden vahvistaminen on perusteltua johtamista kehitettäessä. Kotihoidon esimiehet kokivat rekrytointiin liittyen henkilöstön vaihtuvuuden vaikeuttavan kehittämistyötä. Myös osaavan sekä sitoutuneen henkilöstön saaminen alalle koettiin haasteena. Kotihoidon esimiehet kokivat työnkuvansa laajaksi ja toivoivat pienempien työtehtävien poisrajaamista voidakseen keskittyä henkilöstöjohtamiseen ja olla enemmän läsnä työntekijöille. Voimakkaimmin tuloksissa nousivat esiin viestintään liittyvät aiheet. Ongelmallisena nähtiin viestien runsas määrä sekä oleellisen tiedon tunnistamisen vaikeus suuresta tietomäärästä ja sen oikea-aikainen välittäminen työntekijöille. Viestinnän kehittämistä voidaankin pitää yhtenä lähijohtamisen ensisijaisista kehittämiskohteista opinnäytetyön kohdeorganisaatiossa.
Opinnäytetyön aihe nousi työelämän tarpeesta ja se toteutettiin työyhteisössä. Sen tavoite, kotihoidon lähijohtamisen kehittämistarpeiden esiin nostaminen, palvelee opinnäytteen kohdeorganisaation toiminnan kehittämistä. Aiemman tutkimustiedon valossa kotihoidon esimiesten sekä muiden lähijohtajien haasteet näyttäytyvät samankaltaisina yksiköstä riippumatta, joten opinnäytteessä syntyneen tiedon voi ajatella palvelevan kotihoidon lähijohtajuuden kehittämis-tä myös muualla Suomessa.