Perehdyttämissuunnitelman merkitys työhyvinvoinnin kannalta
Pusa, Olli (2017)
Pusa, Olli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239831
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239831
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli perehdyttämissuunnitelman merkitys työhyvinvoinnin kannalta. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli kuljetusalalla toimiva yritys X.
Tavoitteena oli selvittää, minkälainen merkitys perehdyttämissuunnitelmalla on yleisesti uuden työntekijän työhyvinvointiin. Kohderyhmäksi valittiin toimeksiantajayrityksestä kuusi henkilöä, joista kaikki osallistuivat tutkimuksen haastatteluihin. Tutkimuksen tulokset esiteltiin toimeksiantajayritykselle ja ne ovat tarkoitettu hyödynnettäväksi yrityksessä käytettävässä perehdyttämissuunnitelmassa.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä käytettiin työhyvinvointiin ja motivaatioon keskittyvää kirjallisuutta sekä henkilöstöjohtamisen kirjallisuutta, joissa keskityttiin vahvasti perehdyttämiseen ja perehdytyssuunnitelmaan. Näiden lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin laadullista tutkimusta käsittelevää kirjallisuutta.
Tutkimus oli laadultaan kvalitatiivinen tutkimus ja sen aineistonkeruumenetelmänä käytettiiin teemahaastattelua. Teemahaastattelujen tuloksien analysointiin käytettiin tuloksissa yhdistävien tekijöiden määrittelyä.
Tutkimuksen perusteella selvisi, että perehdyttämissuunnitelmalla on vaikutuksia uuden työntekijän työhyvinvointiin, mutta sen vaikutukset eivät olleet aivan yksiselitteisiä, vaan siihen vaikuttivat useammat eri tekijät. Tärkeimpiä työhyvinvointiin vaikuttavia asioita perehdyttämissuunnitelman kannalta olivat oppiminen, arvostus, motivaatio, turvallisuuden tunne ja turhautuminen.
Tutkimuksen ohessa tuli esille kohderyhmän käsitys siitä, minkälainen perehdyttämissuunnitelma tulisi olla. Perehdyttämissuunnitelmassa tärkeintä on uuden työntekijän osaamistason huomioiminen ja järjestelmällinen perehdytyksen kulku. Suunnitelman jokaiseen osaalueeseen tulee tarkoin määrittää vastuuhenkilö, joka edesauttaa perehdytyksen työrauhaa ja keskittymistä.
Tavoitteena oli selvittää, minkälainen merkitys perehdyttämissuunnitelmalla on yleisesti uuden työntekijän työhyvinvointiin. Kohderyhmäksi valittiin toimeksiantajayrityksestä kuusi henkilöä, joista kaikki osallistuivat tutkimuksen haastatteluihin. Tutkimuksen tulokset esiteltiin toimeksiantajayritykselle ja ne ovat tarkoitettu hyödynnettäväksi yrityksessä käytettävässä perehdyttämissuunnitelmassa.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä käytettiin työhyvinvointiin ja motivaatioon keskittyvää kirjallisuutta sekä henkilöstöjohtamisen kirjallisuutta, joissa keskityttiin vahvasti perehdyttämiseen ja perehdytyssuunnitelmaan. Näiden lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin laadullista tutkimusta käsittelevää kirjallisuutta.
Tutkimus oli laadultaan kvalitatiivinen tutkimus ja sen aineistonkeruumenetelmänä käytettiiin teemahaastattelua. Teemahaastattelujen tuloksien analysointiin käytettiin tuloksissa yhdistävien tekijöiden määrittelyä.
Tutkimuksen perusteella selvisi, että perehdyttämissuunnitelmalla on vaikutuksia uuden työntekijän työhyvinvointiin, mutta sen vaikutukset eivät olleet aivan yksiselitteisiä, vaan siihen vaikuttivat useammat eri tekijät. Tärkeimpiä työhyvinvointiin vaikuttavia asioita perehdyttämissuunnitelman kannalta olivat oppiminen, arvostus, motivaatio, turvallisuuden tunne ja turhautuminen.
Tutkimuksen ohessa tuli esille kohderyhmän käsitys siitä, minkälainen perehdyttämissuunnitelma tulisi olla. Perehdyttämissuunnitelmassa tärkeintä on uuden työntekijän osaamistason huomioiminen ja järjestelmällinen perehdytyksen kulku. Suunnitelman jokaiseen osaalueeseen tulee tarkoin määrittää vastuuhenkilö, joka edesauttaa perehdytyksen työrauhaa ja keskittymistä.