Ohjelmistokehitysmenetelmän valinta tuotekehitysprojektissa
Tervonen, Ari-Antti (2017)
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705249973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705249973
Tiivistelmä
Työn ensisijaisena tarkoituksena oli perehtyä erilaisiin ohjelmistokehitysmenetelmiin, joita voitaisiin käyttää kohdeprojektin kaltaisissa tuotekehitysprojekteissa. Opinnäytetyön taustaksi kartoitetaan kohdeprojektin asiakasvaatimuksia, ja pohditaan niiden erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja asiakastarpeiden tyydyttämiseksi. Näin saadaan selville, millaisen pienmerkintälaitteiston asiakas haluaa, ja mitä tuotekehityksen tulisi ottaa huomioon laitteistoa rakentaessaan.
Työssä tutustuttiin yleisimpiin ohjelmistokehitysmenetelmiin ja projektinhallintamenetelmiin, sekä kohdeprojektin lähtökohtiin ja vaatimuksiin. Havaittiin, että kohdeprojektiin perehtyminen on ensisijaisen tärkeää, jotta valinta ohjelmistokehitysmenetelmälle voitaisiin tehdä. Kohdeprojekti on hyvä esimerkki kohdeyritykselle, sillä monet yrityksen tuotekehitysprojekteista ovat monilta avainalueilta samankaltaisia kohdeprojektin kanssa.
McConnell (2002) esitteli teoksessaan 11 pohdittavaa kysymystä, joihin kohdeprojektin näkö-kulmasta tulisi pyrkiä vastaamaan. Hän tarjosi perinteisiin ohjelmistokehitysmenetelmiin taulukon, josta voitiin testin jälkeen löytää kohdeprojektiin sopivin ohjelmistokehitysmenetelmä.
Testiä räätälöitiin työssä omiin tarpeisiin sopivammaksi, niin että jokaiselle kysymykselle annettiin prioriteettiarvo arvioidun tärkeyden mukaan. Tämän arvioitiin parantavan testin luotettavuutta, sillä jotkin kysymykset eivät olleet niin tärkeitä kohdeprojektin näkökulmasta kuin toiset. Tämän lisäksi testiin lisättiin kaksi ketterän kehityksen menetelmää, scrum ja eXtreme Programming (XP), joita alkuperäinen testi ei kattanut.
Testin avulla määritettiin kolme parasta menetelmää loppuanalyysiä varten, joka suoritettiin SWOT-menetelmällä. Soveliain ohjelmistokehitysmenetelmä kohdeprojektin kaltaisiin projekteihin oli spiraalimalli. Vähäriskisempiin ja suuremman tuotekehitystiimin omaaviin projekteihin suositeltiin scrum-menetelmän käyttöä, mahdollisesti hyödyntäen XP-menetelmän ohjelmiston laatua parantavia tekniikoita. XP-menetelmän tekniikoita tulisi testata pienessä mittakaavassa, ja tehdä jatkopäätöksiä tuotekehitystiimiltä saadun palautteen avulla.
Työssä tutustuttiin yleisimpiin ohjelmistokehitysmenetelmiin ja projektinhallintamenetelmiin, sekä kohdeprojektin lähtökohtiin ja vaatimuksiin. Havaittiin, että kohdeprojektiin perehtyminen on ensisijaisen tärkeää, jotta valinta ohjelmistokehitysmenetelmälle voitaisiin tehdä. Kohdeprojekti on hyvä esimerkki kohdeyritykselle, sillä monet yrityksen tuotekehitysprojekteista ovat monilta avainalueilta samankaltaisia kohdeprojektin kanssa.
McConnell (2002) esitteli teoksessaan 11 pohdittavaa kysymystä, joihin kohdeprojektin näkö-kulmasta tulisi pyrkiä vastaamaan. Hän tarjosi perinteisiin ohjelmistokehitysmenetelmiin taulukon, josta voitiin testin jälkeen löytää kohdeprojektiin sopivin ohjelmistokehitysmenetelmä.
Testiä räätälöitiin työssä omiin tarpeisiin sopivammaksi, niin että jokaiselle kysymykselle annettiin prioriteettiarvo arvioidun tärkeyden mukaan. Tämän arvioitiin parantavan testin luotettavuutta, sillä jotkin kysymykset eivät olleet niin tärkeitä kohdeprojektin näkökulmasta kuin toiset. Tämän lisäksi testiin lisättiin kaksi ketterän kehityksen menetelmää, scrum ja eXtreme Programming (XP), joita alkuperäinen testi ei kattanut.
Testin avulla määritettiin kolme parasta menetelmää loppuanalyysiä varten, joka suoritettiin SWOT-menetelmällä. Soveliain ohjelmistokehitysmenetelmä kohdeprojektin kaltaisiin projekteihin oli spiraalimalli. Vähäriskisempiin ja suuremman tuotekehitystiimin omaaviin projekteihin suositeltiin scrum-menetelmän käyttöä, mahdollisesti hyödyntäen XP-menetelmän ohjelmiston laatua parantavia tekniikoita. XP-menetelmän tekniikoita tulisi testata pienessä mittakaavassa, ja tehdä jatkopäätöksiä tuotekehitystiimiltä saadun palautteen avulla.