Matkailualan yritysten välinen yhteistyö : case Kulttuuripalvelu Kaiku ky
Tuuliainen, Enni (2010)
Tuuliainen, Enni
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004266929
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004266929
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli etsiä Kulttuuripalvelu Kaiku Ky:lle uusia, mahdollisia yhteistyökumppaneita matkailualalta. Mahdollisten yhteistyökumppaneiden tuli sijaita sadan kilometrin säteellä Ruokolahdelta. Työn tarkoituksena oli saada selville, onko yhteistyölle edellytyksiä ja kuinka yritykset yhteistyömahdollisuuteen suhtautuvat. Opinnäytetyö tehtiin Kulttuuripalvelu Kaiku Ky:lle.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Kaikun edustajia, lähettämällä kyselylomake tutkimukseen valituille yrityksille sekä haastattelemalla kahta kyselyyn vastannutta yritystä vielä tarkemmin. Tutkimusmenetelminä näin ollen käytettiin rinnakkain kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimustapaa. Kaikun edustajien haastattelu ja kyselylomakkeiden lähettäminen tapahtui lokakuussa 2009, tulosten analysointi marraskuussa 2009 ja vastanneiden yritysten haastattelu joulukuussa 2009. Tutkimuksen otos oli 52 yritystä, joista 17 vastasi kyselyyn.
Kyselyyn vastanneet yritykset suhtautuivat myönteisesti mahdolliseen yhteistyöhön, yrityksistä ainoastaan kaksi kieltäytyi yhteistyöstä. Yhteistyötä haluttiin kehittää yhteisen markkinoinnin, palvelujen yhdistämisen, tietotaidon ja alueellisen matkailun kehittämisen taholla. Pienet yritykset toivoivat käytännön tason yhteistyötä, kuten välinevuokrausta, suuret yritykset painottivat alueen matkailun kehittämistä.
Yhteistyön edellytyksenä tutkimuksessa nousi ylitse muiden seikkojen luottamus. Useat yrittäjät painottivat luottamuksen olevan ensisijaisen tärkeää yhteistyön onnistumisen kannalta. Molemminpuolinen hyöty, liiketoimintojen toisiaan täydentävyys ja kustannusten tasapuolinen jako tulivat myös esiin edellytyksinä yhteistyölle. Esteinä yhteistyölle koettiin pelko siitä, että yhteistyön alkaessa toinen yritys vie molemmille tarkoitetut asiakkaat sekä liiketoimintojen liiallinen eroavaisuus.
Matkailualan yritysten välinen yhteistyö koettiin ehdottomasti positiiviseksi asiaksi, ja suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että yhteistyön kehittäminen on todella tarpeellista. Ongelma on siinä, että harva yritys konkreettisesti tekee
yhteistyön edistämiseksi paljoakaan. Halua yhteistyöhön on, ja asia koetaan tärkeäksi, mutta keinoja todelliseen tekemiseen ei tunnu löytyvän.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Kaikun edustajia, lähettämällä kyselylomake tutkimukseen valituille yrityksille sekä haastattelemalla kahta kyselyyn vastannutta yritystä vielä tarkemmin. Tutkimusmenetelminä näin ollen käytettiin rinnakkain kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimustapaa. Kaikun edustajien haastattelu ja kyselylomakkeiden lähettäminen tapahtui lokakuussa 2009, tulosten analysointi marraskuussa 2009 ja vastanneiden yritysten haastattelu joulukuussa 2009. Tutkimuksen otos oli 52 yritystä, joista 17 vastasi kyselyyn.
Kyselyyn vastanneet yritykset suhtautuivat myönteisesti mahdolliseen yhteistyöhön, yrityksistä ainoastaan kaksi kieltäytyi yhteistyöstä. Yhteistyötä haluttiin kehittää yhteisen markkinoinnin, palvelujen yhdistämisen, tietotaidon ja alueellisen matkailun kehittämisen taholla. Pienet yritykset toivoivat käytännön tason yhteistyötä, kuten välinevuokrausta, suuret yritykset painottivat alueen matkailun kehittämistä.
Yhteistyön edellytyksenä tutkimuksessa nousi ylitse muiden seikkojen luottamus. Useat yrittäjät painottivat luottamuksen olevan ensisijaisen tärkeää yhteistyön onnistumisen kannalta. Molemminpuolinen hyöty, liiketoimintojen toisiaan täydentävyys ja kustannusten tasapuolinen jako tulivat myös esiin edellytyksinä yhteistyölle. Esteinä yhteistyölle koettiin pelko siitä, että yhteistyön alkaessa toinen yritys vie molemmille tarkoitetut asiakkaat sekä liiketoimintojen liiallinen eroavaisuus.
Matkailualan yritysten välinen yhteistyö koettiin ehdottomasti positiiviseksi asiaksi, ja suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että yhteistyön kehittäminen on todella tarpeellista. Ongelma on siinä, että harva yritys konkreettisesti tekee
yhteistyön edistämiseksi paljoakaan. Halua yhteistyöhön on, ja asia koetaan tärkeäksi, mutta keinoja todelliseen tekemiseen ei tunnu löytyvän.