NMEA-ohjaajakoulutuksen ja -kurssin kehittämistarpeet ohjaajien näkökulmasta
Hännikäinen, Hanna-Mari; Niemelä-Pynttäri, Marjut (2017)
Hännikäinen, Hanna-Mari
Niemelä-Pynttäri, Marjut
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052410089
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052410089
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Suomen Mielenterveysseura on kehittänyt Mielen ensiapu 1 ja 2 kurssit sekä Nuoren Mielen Ensiapukurssin (NMEA). Näillä kursseilla käyneet voivat hakeutua ohjaajakoulutukseen ja sen käytyään alkaa itsekin ohjata näitä kursseja.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Nuoren Mielen Ensiapukurssin ohjaajakoulutuksen käyneiden ajatuksia ja kehittämisehdotuksia NMEA ohjaajakoulutuksesta ja -kurssista. Opinnäytetyötä varten haastattelimme 9 ohjaajaa, jotka olivat ohjanneet ainakin yhden Nuoren Mielen Ensiapukurssin. Ohjaajat asuvat ympäri Suomea, joten haastattelut toteutettiin puhelimitse (4), skypen välityksellä (4) tai kasvokkain (1). Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja eli kysyimme kaikilta samat kysymykset samassa järjestyksessä. Haastatellut henkilöt valikoituivat Suomen Mielenterveysseuran kautta, joka selvitti ohjaajien suostumuksen ja halukkuuden haastateltaviksi.
Opinnäytetyössä tutkimuskysymyksenä oli: Mitkä ovat kehittämistarpeet Nuoren mielen ensiapuohjaajakoulutuksesta koulutukseen osallistuneiden näkökulmasta?
Keskeisimpiä teorioita työssämme on lasten ja nuorten mielenterveys ja sen edistäminen. Psyykkinen kehitys lapsuudesta nuoruuden kautta aikuisuuteen ja kehityksen mahdolliset häiriöt sekä niiden tunnistaminen ja varhainen puuttuminen ovat myös tärkeitä teemoja työssämme.
Tutkimuksessamme kävi ilmi, että ohjaajakoulutuksen laatuun tulisi kiinnittää huomiota, jotta heidän pitämänsä Nuoren Mielen ensiapukurssit olisivat mahdollisimman tasalaatuisia. Myös materiaalien laatuun ja saatavuuteen olisi hyvä panostaa. Ohjaajakoulutukseen osallistuneet toivovat, että Mielenterveysseurassa olisi joku henkilö vastaamassa juuri heidän kysymyksiinsä ja antamassa tukea kurssien järjestämiseen ja markkinointiin. Tukea ja kannustusta toivottiin myös kokeneemmilta ohjaajilta.
Uudet ohjaajat kaipaavat lisää pedagogista materiaalia, tuntisuunnitelmia, erilaisten menetelmien opettamista sekä ohjaajan kansiota. Kokonaisuutena kurssin vetäminen koetaan vaativaksi niin ajallisesti kuin muutenkin, koska ohjaaja suunnittelee ja kokoaa ohjaamansa kurssit itsenäisesti.
NMEA kurssin sisältämä verkko-osio sai ohjaajilta paljon kritiikkiä. Verkossa tapahtuva keskustelu koetaan keinotekoiseksi ja käytettävä alusta (Tukinet) jäykäksi ja hankalaksi. Koko kurssi haluttaisiin pitää kontaktiopetuksena. Ohjaajat kokevat, että aiheita ja materiaalia on paljon, mutta ei ole riittävästi aikaa sen läpikäymiseen. Kurssilla tulisi ehtiä myös keskustella ja olisi hyvä olla joku toiminnallinenkin osio. Kokonaisuutena NMEA kursseja pidetään kuitenkin tarpeellisina. Lasten ja nuorten mielenterveys on kaikkien aikuisten vastuulla.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Nuoren Mielen Ensiapukurssin ohjaajakoulutuksen käyneiden ajatuksia ja kehittämisehdotuksia NMEA ohjaajakoulutuksesta ja -kurssista. Opinnäytetyötä varten haastattelimme 9 ohjaajaa, jotka olivat ohjanneet ainakin yhden Nuoren Mielen Ensiapukurssin. Ohjaajat asuvat ympäri Suomea, joten haastattelut toteutettiin puhelimitse (4), skypen välityksellä (4) tai kasvokkain (1). Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja eli kysyimme kaikilta samat kysymykset samassa järjestyksessä. Haastatellut henkilöt valikoituivat Suomen Mielenterveysseuran kautta, joka selvitti ohjaajien suostumuksen ja halukkuuden haastateltaviksi.
Opinnäytetyössä tutkimuskysymyksenä oli: Mitkä ovat kehittämistarpeet Nuoren mielen ensiapuohjaajakoulutuksesta koulutukseen osallistuneiden näkökulmasta?
Keskeisimpiä teorioita työssämme on lasten ja nuorten mielenterveys ja sen edistäminen. Psyykkinen kehitys lapsuudesta nuoruuden kautta aikuisuuteen ja kehityksen mahdolliset häiriöt sekä niiden tunnistaminen ja varhainen puuttuminen ovat myös tärkeitä teemoja työssämme.
Tutkimuksessamme kävi ilmi, että ohjaajakoulutuksen laatuun tulisi kiinnittää huomiota, jotta heidän pitämänsä Nuoren Mielen ensiapukurssit olisivat mahdollisimman tasalaatuisia. Myös materiaalien laatuun ja saatavuuteen olisi hyvä panostaa. Ohjaajakoulutukseen osallistuneet toivovat, että Mielenterveysseurassa olisi joku henkilö vastaamassa juuri heidän kysymyksiinsä ja antamassa tukea kurssien järjestämiseen ja markkinointiin. Tukea ja kannustusta toivottiin myös kokeneemmilta ohjaajilta.
Uudet ohjaajat kaipaavat lisää pedagogista materiaalia, tuntisuunnitelmia, erilaisten menetelmien opettamista sekä ohjaajan kansiota. Kokonaisuutena kurssin vetäminen koetaan vaativaksi niin ajallisesti kuin muutenkin, koska ohjaaja suunnittelee ja kokoaa ohjaamansa kurssit itsenäisesti.
NMEA kurssin sisältämä verkko-osio sai ohjaajilta paljon kritiikkiä. Verkossa tapahtuva keskustelu koetaan keinotekoiseksi ja käytettävä alusta (Tukinet) jäykäksi ja hankalaksi. Koko kurssi haluttaisiin pitää kontaktiopetuksena. Ohjaajat kokevat, että aiheita ja materiaalia on paljon, mutta ei ole riittävästi aikaa sen läpikäymiseen. Kurssilla tulisi ehtiä myös keskustella ja olisi hyvä olla joku toiminnallinenkin osio. Kokonaisuutena NMEA kursseja pidetään kuitenkin tarpeellisina. Lasten ja nuorten mielenterveys on kaikkien aikuisten vastuulla.
