Omaishoitosuhteen päättyminen : Opas omaishoidon päättäneille ikäihmisille

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä omaishoitosuhteen päättäneiden tilanteesta. Opinnäytetyön tarkoitus oli lisätä omaishoitosuhteen päättäneiden ikäihmisten tuen saannin varmistumista. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi paikallinen opas omaishoitosuhteen päättäneille ikäihmisille. Oppaan tavoitteena oli tuottaa sellaista tietoa, jota Hyvinkääläiset omaishoitajina aiemmin toimineet ikäihmiset pystyvät hyödyntämään omaishoitotilanteen päättyessä. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaisOiva-hanke. Toimeksiantaja sai käyttöönsä opinnäytetyöprosessin kautta syntyneen oppaan.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui omaishoitoa ja sen päättymistä käsittelevistä aiemmista tutkimuksista ja ammattikirjallisuudesta. Opinnäytetyön teoreettista viitekehystä varten konsultointiin myös omaishoitajien parissa työskenteleviä ammattilaisia.

Opinnäytetyön tuotoksen laatimisessa käytettiin apuna laadullista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön tutkimuksellisessa osuudessa kartoitettiin omaishoitajina aiemmin toimineiden tuen tarvetta ja selviytymistä auttavia asioita omaishoitosuhteen päättymisen jälkeen. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää omaishoitosuhteen päättänyttä ikäihmistä. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Opinnäytetyön tutkimuksellisen osion tuloksia hyödynnettiin opinnäytetyön tuotoksena laaditun oppaan sisällön määrittelemisessä.

Tutkimuksen tuloksista nousi esiin omaishoidon vaativuutta lisääviä tekijöitä, jotka olivat yhteydessä myös omaishoidon päättymiseen. Sekä omaishoidettavan siirtyminen laitoshoitoon että hänen menehtyminen koettiin henkisesti raskaaksi. Omaishoitajat olivat kokeneet tarvitsevansa tukea omaishoidon päättyessä. Haastatteluhetkellä arjen koettiin sujuvan hyvin ja tulevaisuus nähtiin vähintään kohtalaisena. Omaishoidon päättäneet toivat esiin erilaisia tärkeinä pitämiään tukimuotoja ja selviytymiskeinoja omaishoidon päättyessä.

Oppaan sisältö määrittyi opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen ja tutkimuksellisen osuuden tulosten pohjalta. Oppaan tuottamisvaiheessa opinnäytetyön toimeksiantaja antoi arvioita oppaasta, jonka pohjalta opasta muokattiin toimeksiantajan näkemyksien mukaiseksi. Oppaan arvioijat kuvasivat opasta selkeäksi, helppolukuiseksi ja toimivaksi. Jatkokehittämisehdotuksena voitaisiin tutkia eri sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kykyjä ja mahdollisuuksia tukea omaishoidon päättäneitä.

The aim of this thesis was to increase awareness of the situation of former family carers. The purpose of this study was to increase elderly former family carers getting support. As a product of this thesis a guidebook was created for elderly former family carers. The aim of the guidebook was to give Hyvinkää region’s elderly (former family carers) such information so that they can benefit in a post-caring period. The commissioner of this thesis was Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset association’s OmaisOiva project. The commissioner had their own use of the guidebook which was created through the process of this thesis.

A theoretical framework of this thesis consisted of earlier studies and professional literature about informal care and it’s ending. The thesis's theoretical framework also included consultations to professionals who work with caregivers.

In this thesis a qualitative research method was used to help to determine the content of the guidebook. Research was aimed at mapping former family carers need of support after caregiving and things which helped them to survive. The data was collected by interviewing four elderly former family carers. The interview method was theme interview. The data was analyzed using theory guiding content analysis. The results of the research were used to help to determine the guidebook’s content.

The results of the research revealed factors which increase the demands of caregiving and which are also connected to the end of the caregiving. Both care receivers were admitted to a nursing home and his or her death were considered mentally difficult by former family carers. Caregivers felt that they needed support when caregiving ended. At the time of the interviews, former family carers daily lives were going well and the future was seen as at least tolerable. Former family carers brought up different kinds of support types and other things which helped them during the post-caring period.

The guidebook's content was determined by the thesis’s theoretical frame and the research results. While producing the guidebook, the commissioner of the thesis gave comments relating to the guidebook. The guidebook was modified based on the given feedback. The finished guidebook was evaluated as clear, easy to read and functional. In the futute it could be needed to make a research about different social- and healthcare professionals abilities and possibilities to support former family carers.