Ensimmäisen lapsensa saaneiden äitien neuvo-lasta saatu ja toivottu sosiaalinen tuki - kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön keskiössä oli mediassa käyty yhteiskunnallinen keskustelu vuonna 2018 portaittain käynnistyvästä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta sekä neuvolan tulevasta roolista siinä. Vielä opinnäytetyötä kirjoittaessa ei ollut täyttä varmuutta siitä, kenelle neuvolan palveluiden järjestämisvastuu uudistuksen jälkeen kuuluisi ja minkä muotoisina palvelut jatkossa lapsiperheille tarjottaisiin.

Opinnäytetyön tarkoituksena olikin korostaa neuvolasta saatavan sosiaalisen tuen merkitystä erityisesti ensimmäisen lapsensa saaneiden äitien näkökulmasta kuvaamalla äitien saamaa ja toivomaa sosiaalista tukea, sekä tuottaa tietoa siitä, kuinka hyvin neuvolassa osataan tunnistaa tuen tarpeita. Tavoitteena oli tehdä tuen tarpeet näkyviksi siten, että niitä voitaisiin tunnistaa neuvolassa herkemmin ja näin myös perustella neuvolan roolin tärkeyttä sosiaalisen tuen tarjoana jatkossakin.

Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Aineisto kerättiin kotimaisista tietokannoista (Tampub, Elektra, Doria, Melinda, UEF electronic publications sekä Medic). Aineistoksi valikoitui yhdeksän kotimaista tutkimusartikkelia, jotka ovat julkaistu vuosina 2006—2015. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällön analyysin avulla.

Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella esikoisäidit olivat saaneet neuvolasta yksilöllistä, aidosti välittävää ja tasavertaista emotionaalista tukea. Äidit olivat saaneet konkreettista tukea erityisesti vauvanhoitoon ja imetykseen liittyen. Neuvolasta oli saatu myös riittävää kirjallista ja suullista tietoa, sekä myönteistä palautetta ja itseluottamuksen vahvistamista.Tulosten mukaan esikoisäidit jäivät kaipaamaan lisää emotionaalista tukea parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Kiire tai kiireen tuntu koettiin emotionaalisen tuen esteenä. Vastaanotto- ja puhelinajat koettiin liian lyhyiksi. Yllättäen tuloksissa korostui myös tarve neuvolan organisoimalle vertaistuelle. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että neuvola osaa tunnistaa ja tarjota sosiaalista tukea kohtalaisesti. Parhaiten neuvola onnistui puheeksi ottamisessa, myönteisen palautteen antamisessa ja suullisen ja kirjallisen tiedon jakamisessa. Heikoiten neuvolassa onnistuttiin parisuhteen ja vanhemmuuden tukemisessa, kiireettömän ilmapiirin luomisessa sekä vastaanotto- tai puhelinajan riittävyydessä.

Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että neuvolan rooli sosiaalisen tuen tarjoana on epäilemättä keskeinen. Puheeksi ottamista tulisi voida helpottaa esimerkiksi erilaisin lomakkein ja aikaa tarpeen mukaisille ylimääräisillekin vastaanottokäynneille tulisi pystyä järjestämään. Neuvolan palvelut olisikin siis syytä järjestää vähintään yhtä laadukkaina myös sote-uudituksen jälkeen ja sosiaalisen tuen tarjoamisesta ei sovi tinkiä.

The focus of the thesis was the social debate on the social and health service reform that started in 2018 and the future role of the child welfare clinics in it. When writing the thesis, there was no complete certainty to who would be responsible for organizing the services after the renewal, and what kind of services would be offered to families with children.

The aim of the thesis was to emphasize the importance of social support from the nursing staff, especially from the point of view of mothers with their first child, describing the social support they receive and hoped for as well as providing information on how well the clinic knows how to identify the needs of the aid. The aim was also to make the needed support visible so that they can be identified in the clinic at a later stage and thus justify the importance of the social support in the future.

The thesis was carried out using the systematic review. The material was collected from finnish databases (as Tampub, Elektra, Doria, Melinda, UEF electronic publications and Medic). The mate-rial was selected from nine research articles published in 2006-2015. The material was analyzed by deductive analysis.

Based on the results of the review, the mothers had been given individualized, genuinely mediated and equal emotional support from the child health clinics. Mothers had received concrete suppor for nursing. The mothers had also received sufficient written information, as well as positive feed-back and confirmation of self-confidence. According to the results, mothers have missed more emotional support for parenting and relationships. A rush was felt as an obstacle to emotional support. Surprisingly, the results also highlighted the need for peer support organized by the child health clinics. The results also show that the public health nurse was able to identify and provide social support moderately. The child health clinics succeeded best in speaking, giving positive feedback and sharing written information. The weakest clinic succeeded in supporting parenthood and parenting.

Based on the results of this thesis, it can be concluded that the role of child health clinincs in providing social support is undoubtedly central. Therefore, the services of the child health clinics should be organized at least as high quality as it has been before the health service reform and social support is not compromised of any ways.