Ensimmäisen lapsensa saaneiden äitien neuvo-lasta saatu ja toivottu sosiaalinen tuki - kirjallisuuskatsaus
Tallus, Outi (2017)
Tallus, Outi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052610354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052610354
Tiivistelmä
Opinnäytetyön keskiössä oli mediassa käyty yhteiskunnallinen keskustelu vuonna 2018 portaittain käynnistyvästä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta sekä neuvolan tulevasta roolista siinä. Vielä opinnäytetyötä kirjoittaessa ei ollut täyttä varmuutta siitä, kenelle neuvolan palveluiden järjestämisvastuu uudistuksen jälkeen kuuluisi ja minkä muotoisina palvelut jatkossa lapsiperheille tarjottaisiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena olikin korostaa neuvolasta saatavan sosiaalisen tuen merkitystä erityisesti ensimmäisen lapsensa saaneiden äitien näkökulmasta kuvaamalla äitien saamaa ja toivomaa sosiaalista tukea, sekä tuottaa tietoa siitä, kuinka hyvin neuvolassa osataan tunnistaa tuen tarpeita. Tavoitteena oli tehdä tuen tarpeet näkyviksi siten, että niitä voitaisiin tunnistaa neuvolassa herkemmin ja näin myös perustella neuvolan roolin tärkeyttä sosiaalisen tuen tarjoana jatkossakin.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Aineisto kerättiin kotimaisista tietokannoista (Tampub, Elektra, Doria, Melinda, UEF electronic publications sekä Medic). Aineistoksi valikoitui yhdeksän kotimaista tutkimusartikkelia, jotka ovat julkaistu vuosina 2006—2015. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällön analyysin avulla.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella esikoisäidit olivat saaneet neuvolasta yksilöllistä, aidosti välittävää ja tasavertaista emotionaalista tukea. Äidit olivat saaneet konkreettista tukea erityisesti vauvanhoitoon ja imetykseen liittyen. Neuvolasta oli saatu myös riittävää kirjallista ja suullista tietoa, sekä myönteistä palautetta ja itseluottamuksen vahvistamista.Tulosten mukaan esikoisäidit jäivät kaipaamaan lisää emotionaalista tukea parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Kiire tai kiireen tuntu koettiin emotionaalisen tuen esteenä. Vastaanotto- ja puhelinajat koettiin liian lyhyiksi. Yllättäen tuloksissa korostui myös tarve neuvolan organisoimalle vertaistuelle. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että neuvola osaa tunnistaa ja tarjota sosiaalista tukea kohtalaisesti. Parhaiten neuvola onnistui puheeksi ottamisessa, myönteisen palautteen antamisessa ja suullisen ja kirjallisen tiedon jakamisessa. Heikoiten neuvolassa onnistuttiin parisuhteen ja vanhemmuuden tukemisessa, kiireettömän ilmapiirin luomisessa sekä vastaanotto- tai puhelinajan riittävyydessä.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että neuvolan rooli sosiaalisen tuen tarjoana on epäilemättä keskeinen. Puheeksi ottamista tulisi voida helpottaa esimerkiksi erilaisin lomakkein ja aikaa tarpeen mukaisille ylimääräisillekin vastaanottokäynneille tulisi pystyä järjestämään. Neuvolan palvelut olisikin siis syytä järjestää vähintään yhtä laadukkaina myös sote-uudituksen jälkeen ja sosiaalisen tuen tarjoamisesta ei sovi tinkiä.
Opinnäytetyön tarkoituksena olikin korostaa neuvolasta saatavan sosiaalisen tuen merkitystä erityisesti ensimmäisen lapsensa saaneiden äitien näkökulmasta kuvaamalla äitien saamaa ja toivomaa sosiaalista tukea, sekä tuottaa tietoa siitä, kuinka hyvin neuvolassa osataan tunnistaa tuen tarpeita. Tavoitteena oli tehdä tuen tarpeet näkyviksi siten, että niitä voitaisiin tunnistaa neuvolassa herkemmin ja näin myös perustella neuvolan roolin tärkeyttä sosiaalisen tuen tarjoana jatkossakin.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Aineisto kerättiin kotimaisista tietokannoista (Tampub, Elektra, Doria, Melinda, UEF electronic publications sekä Medic). Aineistoksi valikoitui yhdeksän kotimaista tutkimusartikkelia, jotka ovat julkaistu vuosina 2006—2015. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällön analyysin avulla.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella esikoisäidit olivat saaneet neuvolasta yksilöllistä, aidosti välittävää ja tasavertaista emotionaalista tukea. Äidit olivat saaneet konkreettista tukea erityisesti vauvanhoitoon ja imetykseen liittyen. Neuvolasta oli saatu myös riittävää kirjallista ja suullista tietoa, sekä myönteistä palautetta ja itseluottamuksen vahvistamista.Tulosten mukaan esikoisäidit jäivät kaipaamaan lisää emotionaalista tukea parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Kiire tai kiireen tuntu koettiin emotionaalisen tuen esteenä. Vastaanotto- ja puhelinajat koettiin liian lyhyiksi. Yllättäen tuloksissa korostui myös tarve neuvolan organisoimalle vertaistuelle. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että neuvola osaa tunnistaa ja tarjota sosiaalista tukea kohtalaisesti. Parhaiten neuvola onnistui puheeksi ottamisessa, myönteisen palautteen antamisessa ja suullisen ja kirjallisen tiedon jakamisessa. Heikoiten neuvolassa onnistuttiin parisuhteen ja vanhemmuuden tukemisessa, kiireettömän ilmapiirin luomisessa sekä vastaanotto- tai puhelinajan riittävyydessä.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että neuvolan rooli sosiaalisen tuen tarjoana on epäilemättä keskeinen. Puheeksi ottamista tulisi voida helpottaa esimerkiksi erilaisin lomakkein ja aikaa tarpeen mukaisille ylimääräisillekin vastaanottokäynneille tulisi pystyä järjestämään. Neuvolan palvelut olisikin siis syytä järjestää vähintään yhtä laadukkaina myös sote-uudituksen jälkeen ja sosiaalisen tuen tarjoamisesta ei sovi tinkiä.