Sairaanhoitajien kokemukset kardioversioperehdytyskoulutuksesta
Tuominen, Mira; Sokka, Sallamari (2017)
Tuominen, Mira
Sokka, Sallamari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053011227
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053011227
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä TAYS:n ensiapuyksikkö Acutan kanssa, josta opinnäytetyön aihe tuli toiveena. Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiapuyksikkö Acutan Tarkkailuosastolla aloitettiin vuoden 2017 alussa kardioversioiden teko uutena toimenpiteenä, jota varten osaston kaikki 20 sairaanhoitajaa koulutettiin toimenpidettä varten. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää osaston sairaanhoitajien kokemuksia järjestetystä kardioversioperehdytyskoulutuksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa perehdytyskoulutuksesta ja sen tukemisesta sairaanhoitajien osaamisen kehittymisessä.
Opinnäytetyön tarkoitukseen ja tavoitteeseen lähdettiin hakemaan vastausta opinnäytetyön kolmen kysymyksen avulla;
Miten perehdytyskoulutukseen osallistuneet sairaanhoitajat kokivat yleiset koulutusjärjestelyt?
Miten perehdytyskoulutukseen osallistuneet sairaanhoitajat kokivat perehdytyskoulutuksen toteutuksen?
Minkälaista hyötyä perehdytyskoulutukseen osallistuneet sairaanhoitajat kokivat saaneensa perehdytyskoulutuksesta?
Opinnäytetyön ensimmäiseen kysymykseen saimme vastauksen lomakehaastattelun kysymysten 1-3 pohjalta. Opinnäytetyön aineiston perusteella koulutusjärjestelyt koettiin hyvin järjestetyiksi,
mutta ryhmäkokooon littyen esille nousi yksi kehittämisehdotus. Perehdytyskoulutuksessa toteutunut 4-5 henkilön ryhmäkoko koettiin sopivaksi. Sairaanhoitajat kokivat käyttämättömänä
olleen potilashuoneen hyvänä perehdytyskoulutuksen paikkana. Tilan rauhallisuus koettiin tukevan oppimista, mutta toisaalta tuolloin käyttämättömänä olleen potilashuoneen
sekavuus ja varastomaisuus koettiin negatiivisena. Koulutuksessa käytetty aika koettiin sopivaksi ja riittäväksi.
Toiseen opinnäytetyön kysymykseen vastasi lomakehaastattelun kysymykset 4-7. Sairaanhoitajat kokivat perehdytyskoulutuksen toteutuksen onnistuneen hyvin, mutta esille nousi kaksi
kehittämisehdotusta. Opinnäytetyön aineiston perusteella opetusmateriaali koettiin hyväksi ja aiheelliseksi. Toisaalta sairaanhoitajat kokivat, että käytetystä materiaalista ei jäänyt selvää muistijälkeä. Oma kopio materiaalista olisi koettu oppimista tukevaksi. Kollegan asiantuntemus koettiin yksimielisesti hyvänä. Yleinen ilmapiiri koettiin hyväksi ja oppimista tukevaksi. Osaston sairaanhoitajat kokivat teoriapainotteista opetusmenetelmää olleen liikaa. Käytännönläiheistä oppimista toivottiin enemmän.
Viimeiseen opinnäytetyön kysymykseen vastasi lomakehaastattelun kysymykset 8-10. Perehdytyskoulutuksesta
koettiin olleen hyötyä käytännön toteutukseen. Opinnäytetyön aineistosta ilmenee, että sairaanhoitajat eivät osanneet arvioida perehdytyskoulutuksesta saatua hyötyä käytännön työhön, sillä eivät olleet päässeet tekemään kardioversioita perehdytyskoulutuksen jälkeen. Perehdytyskoulutukselle oltiin asetettu tavoitteita ja ne koettiin toteutuneen hyvin.
Organisaation asettamat tavoitteet koettiin myös onnistuneen hyvin.
Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella esille nousi kolme kehittämisehdotusta, joita työelämä edustajamme voi hyödyntää mahdollisissa vastaavanalaisissa perehdytyskoulutustilanteissa.
Opinnäytetyö tutkimustulosten perusteella perehdytyskoulutuksessa käytetty materiaali
olisi hyvä antaa jokaiselle ryhmän jäsenelle omaksi. Tulevissa perehdytyskoulutuksissa on ryhmän jäsenien oppimisen kannalta hyödyllistä toteuttaa perehdytyskoulutus potilashuoneessa
tai muussa tilassa, jossa perehdytyksen kohdetta tullaan toteuttamaan. Tämä huomioiden tilan tulee kuitenkin olla mahdollisimman siisti, sillä potilashuoneen sekavuus ja varastomaisuus koettiin oppimista negatiivisesti vaikuttavana komponenttina. Tarkkailuosaston sairaanhoitajat kokivat perehdytyskoulutuksessa käytetyt opetusmenetelmät liian yksipuolisiksi ja teoriapohjaisiksi, joten jatkossa käytännön opetusmenetelmää tulisi käyttää korostuneesti.
Opinnäytetyön tarkoitukseen ja tavoitteeseen lähdettiin hakemaan vastausta opinnäytetyön kolmen kysymyksen avulla;
Miten perehdytyskoulutukseen osallistuneet sairaanhoitajat kokivat yleiset koulutusjärjestelyt?
Miten perehdytyskoulutukseen osallistuneet sairaanhoitajat kokivat perehdytyskoulutuksen toteutuksen?
Minkälaista hyötyä perehdytyskoulutukseen osallistuneet sairaanhoitajat kokivat saaneensa perehdytyskoulutuksesta?
Opinnäytetyön ensimmäiseen kysymykseen saimme vastauksen lomakehaastattelun kysymysten 1-3 pohjalta. Opinnäytetyön aineiston perusteella koulutusjärjestelyt koettiin hyvin järjestetyiksi,
mutta ryhmäkokooon littyen esille nousi yksi kehittämisehdotus. Perehdytyskoulutuksessa toteutunut 4-5 henkilön ryhmäkoko koettiin sopivaksi. Sairaanhoitajat kokivat käyttämättömänä
olleen potilashuoneen hyvänä perehdytyskoulutuksen paikkana. Tilan rauhallisuus koettiin tukevan oppimista, mutta toisaalta tuolloin käyttämättömänä olleen potilashuoneen
sekavuus ja varastomaisuus koettiin negatiivisena. Koulutuksessa käytetty aika koettiin sopivaksi ja riittäväksi.
Toiseen opinnäytetyön kysymykseen vastasi lomakehaastattelun kysymykset 4-7. Sairaanhoitajat kokivat perehdytyskoulutuksen toteutuksen onnistuneen hyvin, mutta esille nousi kaksi
kehittämisehdotusta. Opinnäytetyön aineiston perusteella opetusmateriaali koettiin hyväksi ja aiheelliseksi. Toisaalta sairaanhoitajat kokivat, että käytetystä materiaalista ei jäänyt selvää muistijälkeä. Oma kopio materiaalista olisi koettu oppimista tukevaksi. Kollegan asiantuntemus koettiin yksimielisesti hyvänä. Yleinen ilmapiiri koettiin hyväksi ja oppimista tukevaksi. Osaston sairaanhoitajat kokivat teoriapainotteista opetusmenetelmää olleen liikaa. Käytännönläiheistä oppimista toivottiin enemmän.
Viimeiseen opinnäytetyön kysymykseen vastasi lomakehaastattelun kysymykset 8-10. Perehdytyskoulutuksesta
koettiin olleen hyötyä käytännön toteutukseen. Opinnäytetyön aineistosta ilmenee, että sairaanhoitajat eivät osanneet arvioida perehdytyskoulutuksesta saatua hyötyä käytännön työhön, sillä eivät olleet päässeet tekemään kardioversioita perehdytyskoulutuksen jälkeen. Perehdytyskoulutukselle oltiin asetettu tavoitteita ja ne koettiin toteutuneen hyvin.
Organisaation asettamat tavoitteet koettiin myös onnistuneen hyvin.
Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella esille nousi kolme kehittämisehdotusta, joita työelämä edustajamme voi hyödyntää mahdollisissa vastaavanalaisissa perehdytyskoulutustilanteissa.
Opinnäytetyö tutkimustulosten perusteella perehdytyskoulutuksessa käytetty materiaali
olisi hyvä antaa jokaiselle ryhmän jäsenelle omaksi. Tulevissa perehdytyskoulutuksissa on ryhmän jäsenien oppimisen kannalta hyödyllistä toteuttaa perehdytyskoulutus potilashuoneessa
tai muussa tilassa, jossa perehdytyksen kohdetta tullaan toteuttamaan. Tämä huomioiden tilan tulee kuitenkin olla mahdollisimman siisti, sillä potilashuoneen sekavuus ja varastomaisuus koettiin oppimista negatiivisesti vaikuttavana komponenttina. Tarkkailuosaston sairaanhoitajat kokivat perehdytyskoulutuksessa käytetyt opetusmenetelmät liian yksipuolisiksi ja teoriapohjaisiksi, joten jatkossa käytännön opetusmenetelmää tulisi käyttää korostuneesti.
