Hangon nuorten työ- ja toimintakyky

Abstract

Tämä opinnäytetyö on osa Zet-hanketta, jota Laurea ammattikorkeakoulu on toteuttanut yhdessä Lohjan ja Hangon kaupunkien sekä Valaa Oy:n (ent. Meanfish Oy) kanssa. Hankkeessa lohjalaiset ja hankolaiset nuoret kehittivät yhdessä pelialan ammattilaisten kanssa hyötypeliä, joka voisi tukea sekä nuorten arjenhallintaa että tulevaisuuden suuntaviivojen pohtimista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Hangon alueen nuorten työ- ja toimintakykyä, osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemuksia nuorten itsensä ja heidän kanssaan toimivien työyhteisöjen näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa nuorten työ- ja toimintakyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, jota voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi suunniteltaessa ja kehitettäessä nuorille suunnattuja tuki- ja palvelumuotoja.

Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin nuorta aikuista yhteiskunnan jäsenenä, nuoruusiän kehityshaasteita ja arjenhallintaa, sekä minäpystyvyyttä ja osallisuuden kokemusta. Lisäksi käsiteltiin toimintakykyä ja sen ulottuvuuksia, työkykyyn vaikuttavia tekijöitä sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä ja edistämistä nuorten aikuisten näkökulmasta.

Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus ja aineisto kerättiin teemahaastattelujen sekä kyselylomakkeiden muodossa. Sekä haastatteluissa että kyselylomakkeissa oli neljä teemaa: arjenhallinta, toimintakyky, työkyky ja työ- ja toimintakykyä tukevat asiat. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi nuorta aikuista, ja kyselylomakkeisiin vastasi neljä nuorten kanssa työskentelevää työntekijää. Tuloksien analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten mukaan nuoret suhtautuivat itseensä ja tulevaisuuteensa pääosin positiivisesti. Arjenhallinnassa ilmeni puutteita oman toiminnan pitkäjänteisessä suunnittelussa ja tavoitteisiin sitoutumisessa. Toimintakyvyn osalta nuoret aikuiset kokivat heikoimmiksi osa-alueikseen puutteelliset sosiaaliset taidot sekä ympäristöstä johtuvat syyt. Myös työkykyyn koettiin vaikuttavan merkittävimmin itsestä riippumattomat, ympäristöstä johtuvat syyt, kuten työ- ja opiskelupaikkojen alueellinen vähäisyys. Sekä nuoret itse että nuorten parissa toimijat näkivät tutkimuksen mukaan tärkeimpinä työ- ja toimintakykyä tukevina tekijöinä riittävän ohjauksen, tuen ja kannustuksen kaikilla elämän osa-alueilla ja riittävän varhaisessa vaiheessa.

Saadun tiedon perusteella voitiin todeta, että nuorille on suunnattu monipuolisesti palveluja ja tukitoimia, mutta lisää resursseja voisi suunnata perustason nuorten hyvinvointia edistävään työhön sekä matalan kynnyksen palvelujen kehittämiseen ja tiedon lisäämiseen. Palvelut kaipaisivat myös yhdenmukaistamista siten, että yksilöllistä tukea ja ohjausta olisi mahdollista saada kokonaisvaltaisesti yhdeltä luukulta ilman hajanaisuutta.

This thesis is part of the Zet-project, that Laurea University of Applied Science has carried out together with the city of Lohja, Hanko and Valaa Oy (formerly known as Meanfish Oy). In the project, young people from Lohja and Hanko develop together with professionals from the game industry a beneficial game that could support young people when managing everyday life and planning their future. The purpose of the thesis is to sort out the youths ability to work and function and the experience of participation and self-efficacy both by the young people themselves and those working with the young people in the area of Hanko. The purpose was to produce information about the youths’ ability to work and function and factors affecting them, and these factors could be used in the future when planning and developing support and service functions for young people.

The core themes of the theoretical framework were juvenile development challenges, management of everyday life, a young adult as a member of society, as well as self-efficacy and participatory experience. In addition, functional capabilities and its dimensions, factors affecting the ability to work, as well as maintaining and improving work and functional performance from the point of view of young adults.

The thesis was a qualitative research and the material used was gathered from interviews as well as survey forms. The interviews and survey forms consisted of four themes: everyday life management, functional performance, work ability and from the matters that support these. The interviews were participated by six young adults and the surveys were answered by four employees that work with juvenile related work. Material-based content analysis was used to analyze the research results. According to the results, young adults reacted positively to themselves and to their future. In the field of everyday life management there were shortcomings in long-term planning of independent actions and commitment to goals. In terms of functional performance, young adults experienced lack of social skills and environmental reasons as their weakest areas. Work ability was also considered to be affected mostly from self-sufficient, environmental reasons such as lack of regional job opportunities and educational institutes. According to the research, both young adults and people working in the field considered that the most important factors in supporting work ability and functional performance are sufficient guidance, assistance and encouragement on every aspect of life and at an adequately early stage.

Relating to the information gained from the research, it was found that there are a variety of services and supportive activities aimed at young adults, but more resources could be allocated to basic wellbeing promoting work and on developing the services of low-threshold, as well as on provision of information. There should be more uniformity amid all these services so that individual support and guidance would be possible to gain from a single service point without disunity.