LASTEN OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN SIJAISHUOLLOSSA : - Lastensuojeluyksikkö Verson toiminnan kehittäminen

Abstract

Osallisuus oman elämänsä asioihin kuuluu jokaisen kansalaisen perusoikeuksiin. Lastensuojelun asiakkaana olevalla lapsella on erittäin vahvasti lailla suojattu oikeus osallisuuteen itseään koskevissa asioissa. Osallisuuden tunteen ja kokemuksen kautta lapsi sitoutuu paremmin oman elämänsä muutostarpeisiin, mikä vähentää ongelmakäyttäytymistä ja riskiä syrjäytymiselle. Lapsi on oman elämänsä paras asiantuntija, joten hänet kuuluu ottaa mukaan suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan hänelle suunnattuja palveluita. Perhe on lapsen tärkein lähiyhteisö, joten hänen hyvinvointinsa edellyttää kasvatuskumppanuutta vanhempien ja sijaishuoltoyksikön välillä.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Lastensuojeluyksikkö Verson toimintaa lasten osallisuuden vahvistamiseksi sijaishuollossa. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisen kehittämistoiminnan periaatteiden mukaisesti. Menetelmänä käytettiin osallistavaa toimintatutkimusta soveltuvin osin. Lasten kokemuksia osallisuuden toteutumisesta sijoituksen aikana kerättiin haastattelemalla yhdeksää lasta. Kaikki lapset kokivat, että heitä oli kuultu ja he olivat saaneet ilmaista mielipiteitään. Toisaalta kokemuksena oli, että heidän toiveitaan ei huomioitu riittävästi eikä heillä ollut tarpeeksi mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämänsä asioihin. Kehittämistoiminnan tuloksena syntyivät toimintatuokiot ja menetelmällinen materiaalipaketti lasten osallisuuden, hyvinvoinnin ja tasapainoisen elämän edistämiseksi. Yksikön perhetyöstä tehtiin kehittämissuunnitelma.

Kehittämisideana tulevaisuudessa on asiakaskokemusten kerääminen lapsilta ja perheiltä sijaishuollon palvelujen kehittämiseksi. Jatkotutkimusta tarvitaan sijaishuollossa käytettävien toimintatapojen ja perhetyön vaikuttavuuden arvioinnissa.

Participation in one´s own life belongs to everyone’s basic rights. The children who are clients of child protection services have a strong legal right to be participants in the matters that concern their own lives. Through the sense and experience of participation, children can better engage in the needs of the change in their lives, which reduces behavioral problems and risks of social exclusion. Children are the best experts of their own lives, thus they should be included in planning, execution and estimation of the services that are targeted to them. Family is the most important close community for a child and therefore well-being of the child requires companionship in upbringing between parents and the substitute care unit.

The purpose of this study is to develop procedures for Child Protection Unit Verso to reinforce child participation. The thesis was carried out in accordance with the principals of investigational development activities. Participatory action research was used as a method in suitable sections. Children’s experiences of participation during fostering were collected by interviewing nine children. The children felt that they had been heard, but they did not have enough possibilities to influence their own lives. Action moments and method material to enhance child participation, well-being and balanced life were generated as a product of the development activities. Development plan was made for working with families in the unit.

The improvement idea for the future is to gather client experiences from children and families to develop substitute care services. Follow-up research is needed in order to evaluate the substitute care policies and impressiveness of family work.