Asemanseutu osana verkostokaupunkia : Case: Asukaskysely Villähteen asemanseudun kehittämiseksi

Abstract

Kaupunkirakenteiden tiivistymisen ja poliittisten linjausten myötä asemanseutujen rooli tärkeinä liikkumisen solmupisteinä on kasvanut. Kaavallisella asumisen, palveluiden ja työpaikkojen ohjaamisella asemanseuduille on mahdollista edistää kestävän kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen nojaavan kaupunkirakenteen muodostumista. Myös pienten asemapaikkojen potentiaalin tunnistaminen osana verkostokaupunkia on keskeistä.

Laki velvoittaa kuntaa järjestämään kunkin suunnittelualueen asukkaille mahdollisuuden tulla kuulluksi kaavoitusprosessin eri vaiheissa. Toisaalta laissa ei ole määritelty, miten osallisuus tulisi toteuttaa, ja siksi vaihtoehdot erilaisille osallistamismenetelmille ovat varsin laajat. Perinteisten kaavailtojen lisäksi myös muiden vaikuttamiskanavien tarjoaminen on hyvä keino saada asukkailta kokemuksellista ja paikallista tietoa. Erilaisten asukkaita osallistavien internetpohjaisten kyselytyökalujen käyttö onkin viime vuosina yleistynyt kaupunkisuunnittelussa.

Lahden kaupunki on laatimassa Nastolan Villähteen asemanseudulle kaavarunkoa, jonka suunnittelussa halutaan hyödyntää alueen asukkaiden kokemuksellista tietoa. Opinnäytetyössä Villähteen asemanseudun asukkaille tehtiin Maptionnaire-työkalulla internetpohjainen asukaskysely. Kyselyn tavoitteena oli selvittää asukkaiden näkemyksiä suunnittelualueen säilytettävistä ja kohennettavista paikoista sekä alueella liikkumisen sujuvuudesta ja kulkumuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä. Asukkailla oli myös mahdollista antaa vapaamuotoista palautetta ja kommentteja Villähteen asemanseudun suunnitteluun liittyen. Kyselyyn saatiin yhteensä 181 vastaajaa ja karttapaikannuksia tehtiin 473 kappaletta. Erityisesti kävelyn ja pyöräilyn reittien lisääminen, joukkoliikenteen palvelutason parantaminen sekä alueen maaseutumaisen maiseman säilyttäminen korostuivat kyselyvastauksissa.

The role of railway station areas as important traffic nodal points has increased due to the higher density of urban structures and certain policies. The forming of city structures based on sustainable walking, cycling and public traffic can be enhanced by directing the services, workplaces and residential areas near the railway stations. Also, recognizing the potential of small train depots as a necessary part of the city networks is essential.

Municipalities are obliged by law to arrange opportunities for the citizens to take part in different phases of urban planning. On the other hand, the Finnish legislation does not determine how the participation should take place, which is why there are so many possibilities for various methods. In addition to traditional meetings between planners and citizens, some new ways of gathering citizens’ experimental and local knowledge have been developed. For example, new web-based questionnaire surveys have taken their place in the interactive urban planning process.

The City of Lahti is making an outline plan for the Villähde station area and therefore they wanted to ensure that the interested parties have a chance to participate in the open planning processes. The aim of this thesis was to gather local and tacit knowledge from Villähde citizens by producing a web-based questionnaire. The main purpose of the study was to research how the local people experience their living environment and which places need to be somehow improved or preserved. Furthermore, the study investigates which factors seem to influence people in the choice of a certain transport mode. A total of 181 people answered the questionnaire and altogether 473 map positionings were made. According to the questionnaire results, the respondents desired to increase possibilities for walking, biking and public transport routes as well as to preserve and protect the station area’s rustic and cultural landscape.