Sisäinen laskenta johdon päätöksenteon tukena
Kuronen, Riitta (2017)
Kuronen, Riitta
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512313
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe on syntynyt syyttäjälaitoksen johdon tietotarpeista. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä sisäisen laskennan tietoja syyttäjälaitoksen johto tarvitsee päätöksenteon tueksi toimiessaan valtionhallinnon itsenäisenä talousyksikkönä ja miten nykyiset sisäisen laskennan menetelmät tukevat tiedonsaantia.
Opinnäytetyössä perehdyttiin sisäisen laskennan teoriaan ja menetelmiin sekä valtionhallinnon linjauksiin ja käytänteihin. Opinnäytetyön tutkimusosiossa selvitettiin kaksiportaisen syyttäjälaitoksen keskushallinnon ja paikallisjohdon sisäisen laskennan tietotarpeita haastattelututkimuksen avulla. Tutkimuksessa haastateltiin sekä syyttäjälaitoksen hallintojohtoa että paikallisvirastojen päälliköitä.
Tutkimuksessa keskityttiin johdon tietotarpeisiin ja päätöksentekotilanteisiin valtionhallinnon kehysmenettelyn, toiminta- ja taloussuunnittelun (TTS), talousarviovalmistelun, tulosohjauksen sekä lyhyemmän aikavälin taloussuunnittelun ja raportoinnin näkökulmista. Tutkimusongelma ajoittui lokakuussa 2016 käyttöönotetun talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän, Kiekun käyttöönoton yhteyteen ja sen jälkeiseen nykytilaan.
Opinnäytetyössä esiin tulleiden keskushallinnon ja paikallisvirastojen tietotarpeiden ja sisäisessä laskennassa käytettyjen menetelmien pohjalta syntyi kuva syyttäjälaitoksen sisäisen laskennan nykytilasta. Aineiston pohjalta voidaan osoittaa sisäisen laskennan prosessin kehittämiskohteita ja kustannuslaskennassa toteutettavien laskentaperiaatteiden linjaustarpeita. Tutkimuksessa havaittiin myös tarve Kieku-raportoinnin laajempaan käyttöönottoon, yhteisten raporttimallien luomiseen ja käyttökoulutuksen järjestämiseen.
Syyttäjälaitoksen sisäisen laskennan suurimpana haasteena on työajankohdentamistiedon kerääminen. Kieku-järjestelmästä saatavaan tietoon tukeutuva valtion yhteinen kustannuslaskennan malli ja sen soveltaminen syyttäjälaitoksessa ovat avainasemassa valtiokonsernitasoisen, yhtenäisen tuloksellisuustiedon raportoinnissa.
Opinnäytetyössä perehdyttiin sisäisen laskennan teoriaan ja menetelmiin sekä valtionhallinnon linjauksiin ja käytänteihin. Opinnäytetyön tutkimusosiossa selvitettiin kaksiportaisen syyttäjälaitoksen keskushallinnon ja paikallisjohdon sisäisen laskennan tietotarpeita haastattelututkimuksen avulla. Tutkimuksessa haastateltiin sekä syyttäjälaitoksen hallintojohtoa että paikallisvirastojen päälliköitä.
Tutkimuksessa keskityttiin johdon tietotarpeisiin ja päätöksentekotilanteisiin valtionhallinnon kehysmenettelyn, toiminta- ja taloussuunnittelun (TTS), talousarviovalmistelun, tulosohjauksen sekä lyhyemmän aikavälin taloussuunnittelun ja raportoinnin näkökulmista. Tutkimusongelma ajoittui lokakuussa 2016 käyttöönotetun talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän, Kiekun käyttöönoton yhteyteen ja sen jälkeiseen nykytilaan.
Opinnäytetyössä esiin tulleiden keskushallinnon ja paikallisvirastojen tietotarpeiden ja sisäisessä laskennassa käytettyjen menetelmien pohjalta syntyi kuva syyttäjälaitoksen sisäisen laskennan nykytilasta. Aineiston pohjalta voidaan osoittaa sisäisen laskennan prosessin kehittämiskohteita ja kustannuslaskennassa toteutettavien laskentaperiaatteiden linjaustarpeita. Tutkimuksessa havaittiin myös tarve Kieku-raportoinnin laajempaan käyttöönottoon, yhteisten raporttimallien luomiseen ja käyttökoulutuksen järjestämiseen.
Syyttäjälaitoksen sisäisen laskennan suurimpana haasteena on työajankohdentamistiedon kerääminen. Kieku-järjestelmästä saatavaan tietoon tukeutuva valtion yhteinen kustannuslaskennan malli ja sen soveltaminen syyttäjälaitoksessa ovat avainasemassa valtiokonsernitasoisen, yhtenäisen tuloksellisuustiedon raportoinnissa.