Palkkahallinnon toimintatapojen tehostaminen päätöksenteon ilmiöitä hyödyntäen
Kosonen, Virpi (2017)
Kosonen, Virpi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060612665
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060612665
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on löytää keinoja palkkahallinnon toimintatapojen tehostamiseen. Palkkahallinto joutuu työskentelemään jatkuvasti tiukkojen aikataulujen puitteissa. Työntekijöiden palkat on saatava ajallaan ja oikein työntekijöiden tileille. Heti, kun palkat on saatu pankkiin, on ne myös ajettava kirjanpitoon tietyn aikataulun mukaan ja tehtävä viranomaisille tarvittavat tilitykset, kuten ennakonpidätys-, sotu-, jäsenmaksu- ja ulosottotilitykset. Koska kaikilla toimenpiteillä on omat aikataulunsa, on toiminnan oltava tehokasta.
Tämä opinnäytetyö tehtiin Finavia Oyj:lle. Finavia hallinnoi Suomen 21 lentoasemaa tarjoten lentoliikenteen palveluja lentoyhtiöille ja –matkustajille. Kohdeyrityksen palkkahallinto on käynyt viimeisten vuosien aikana läpi lukuisia muutoksia. Ensin vaihtui palkanlaskentaohjelma, ja sen jälkeen Finavian tytäryrityksen, Airpron palkanlaskenta siirtyi Finavialle. Näiden muutosten lisäksi on vielä tytäryrityksessä vaihtunut vuorosuunnittelujärjestelmä. Tämän pohjalta oli tarpeen lähteä selvittämään mahdollisia kehittämiskohteita palkkahallinnon prosesseissa ja toimintatavoissa.
Tietoperustassa perehdyn onnistuneen palkkahallinnon tekijöihin. Tällaisia palkkahallintoon suoraan vaikuttavia tekijöitä ovat esimiestyö ja HR-järjestelmät sekä niiden välinen integraatio. Koska kyseessä on kehittämistyö, mikä vaatii aina muutoksen, käsittelen myös muutosjohtamisen haasteita. Näiden lisäksi tietoperusta käsittelee lean-menetelmän periaatteita kehittämistyön apuna. Kehittämistoimenpiteissä on pyritty huomioimaan myös päätöksenteon kannalta tärkeitä ilmiöitä sekä tuuppauksen mahdollisuutta saada toivottuja toimenpiteitä aikaiseksi.
Tutkimus tehtiin toimintatutkimuksena, joka alkoi tutkimuksen suunnittelulla maaliskuussa 2016. Palkkahallinnon lähtötilannetta selvitettiin teemahaastattelujen ja havainnoinnin avulla. Haastateltiin palkkaprosessin kannalta tärkeitä toimijoita, kuten esimiehiä, HR-asiantuntijoita ja vuorosuunnittelijoita. Näiden haastattelujen pohjalta pidettiin työpaja palkanlaskijoiden kanssa. Työpajassa käytettiin A3-ongelmanratkaisutyökalua.
Kehittämiskohteiksi valittiin palkanlaskennan virheiden systemaattinen seuranta ja virheiden syiden selvitys sekä manuaali- ja muistinvaraisten töiden vähentäminen palkkaohjelman lisäautomatisoinnin myötä. Tärkeimpänä toimenpiteenä nähtiin kuitenkin saada esimiehet ja HR-asiantuntijat noudattamaan palkanlaskennan aikatauluja.
Toimintatutkimuksessa osallisina olivat kaikki HR-prosessien kannalta tärkeät toimijat. Tutkimus koettiin työyhteisössä hyödyllisenä, koska jokaisen prosessiin osallistuvan näkemys otettiin huomioon. Myös työpaja ja erityisesti lean-ajattelumalli nähtiin innostavana uusien toimintatapojen jatkokehittämiselle tulevaisuudessa.
Tämä opinnäytetyö tehtiin Finavia Oyj:lle. Finavia hallinnoi Suomen 21 lentoasemaa tarjoten lentoliikenteen palveluja lentoyhtiöille ja –matkustajille. Kohdeyrityksen palkkahallinto on käynyt viimeisten vuosien aikana läpi lukuisia muutoksia. Ensin vaihtui palkanlaskentaohjelma, ja sen jälkeen Finavian tytäryrityksen, Airpron palkanlaskenta siirtyi Finavialle. Näiden muutosten lisäksi on vielä tytäryrityksessä vaihtunut vuorosuunnittelujärjestelmä. Tämän pohjalta oli tarpeen lähteä selvittämään mahdollisia kehittämiskohteita palkkahallinnon prosesseissa ja toimintatavoissa.
Tietoperustassa perehdyn onnistuneen palkkahallinnon tekijöihin. Tällaisia palkkahallintoon suoraan vaikuttavia tekijöitä ovat esimiestyö ja HR-järjestelmät sekä niiden välinen integraatio. Koska kyseessä on kehittämistyö, mikä vaatii aina muutoksen, käsittelen myös muutosjohtamisen haasteita. Näiden lisäksi tietoperusta käsittelee lean-menetelmän periaatteita kehittämistyön apuna. Kehittämistoimenpiteissä on pyritty huomioimaan myös päätöksenteon kannalta tärkeitä ilmiöitä sekä tuuppauksen mahdollisuutta saada toivottuja toimenpiteitä aikaiseksi.
Tutkimus tehtiin toimintatutkimuksena, joka alkoi tutkimuksen suunnittelulla maaliskuussa 2016. Palkkahallinnon lähtötilannetta selvitettiin teemahaastattelujen ja havainnoinnin avulla. Haastateltiin palkkaprosessin kannalta tärkeitä toimijoita, kuten esimiehiä, HR-asiantuntijoita ja vuorosuunnittelijoita. Näiden haastattelujen pohjalta pidettiin työpaja palkanlaskijoiden kanssa. Työpajassa käytettiin A3-ongelmanratkaisutyökalua.
Kehittämiskohteiksi valittiin palkanlaskennan virheiden systemaattinen seuranta ja virheiden syiden selvitys sekä manuaali- ja muistinvaraisten töiden vähentäminen palkkaohjelman lisäautomatisoinnin myötä. Tärkeimpänä toimenpiteenä nähtiin kuitenkin saada esimiehet ja HR-asiantuntijat noudattamaan palkanlaskennan aikatauluja.
Toimintatutkimuksessa osallisina olivat kaikki HR-prosessien kannalta tärkeät toimijat. Tutkimus koettiin työyhteisössä hyödyllisenä, koska jokaisen prosessiin osallistuvan näkemys otettiin huomioon. Myös työpaja ja erityisesti lean-ajattelumalli nähtiin innostavana uusien toimintatapojen jatkokehittämiselle tulevaisuudessa.