Terveydenhoitajien näkökulmia monikulttuuriseen kohtaamiseen neuvolassa

Abstract

Opinnäytetyö oli osa Laurea-ammattikorkeakoulun Porvoon yksikön ja Porvoon kaupungin preventioyksikön yhteistyöhanketta ”Kohtaaminen hoitotyössä”, jonka teema lukuvuonna 2016–2017 oli monikulttuurisuus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten terveydenhoitajat edistivät vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä monikulttuurisissa kohtaamisissa. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, mitä muita keinoja terveydenhoitajat mahdollisesti hyödynsivät ja millaiset yksilölliset voimavarat koettiin keskeisiksi kohtaamisissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tulosten pohjalta tuottaa uutta tietoa terveydenhoitajien vuorovaikutusosaamisesta monikulttuurisissa kohtaamisissa sekä koetuista kehittämistarpeista. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Miten terveydenhoitajat edistävät vuorovaikutusta monikulttuurisissa kohtaamisissa; 2) Mitä haasteita terveydenhoitajat mahdollisesti kohtaavat; sekä 3) Kokevatko terveydenhoitajat vuorovaikutusosaamisensa monikulttuurisissa kohtaamisissa riittäväksi.

Aihe valikoitui opinnäytetyöhön siksi, että aikaisempaa tutkimusta aiheesta oli tehty vähän, mutta teoreettinen tietoperusta oli vahva. Näkökulmaksi rajattiin terveydenhoitajien kokemukset ja osaaminen sekä kehittämistarpeet, koska aihe on yhä globaalistuvassa maailmassa hyvin ajankohtainen. Näin ollen terveydenhoitajat tarvitsevat lisää tietoa ja koulutusta monikulttuurisuuden eri ilmiöistä. Tietoperustana opinnäytetyölle toimivat transnationaalisuuden ja kulttuurisen kompetenssin käsitteet sekä monikulttuurisen terveydenhoitajatyön sisällöt. Lisäksi opinnäytetyön tietoperustana tarkasteltiin kolmea erilaista vuorovaikutteista menetelmää, jotka esiintyvät terveydenhuollossa vaihtelevina yhdistelminä.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyn keskeiset teemat olivat vuorovaikutus ja kohtaaminen sekä terveydenhoitajan osaaminen. Lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan aiheeseen liittyviä kehittämistarpeita. Tutkimuskohteena olivat Porvoon kaupungin neuvoloiden terveydenhoitajat. Kaikilla vastaajilla oli kokemusta monikulttuurisista kohtaamisista vähintään vuoden ja enintään yli kymmenen vuoden ajalta. Terveydenhoitajat kokivat monikulttuuriset kohtaamiset pääasiassa hyväksyntää herättäviksi. Vahvuuksiksi koettiin muun muassa henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten rauhallisuus, selkeys, ajankäytön suunnittelun osaaminen, hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä reflektointikyky. Muita vahvuuksia olivat tulkin käyttö ja kielitaito, joskin haasteiksi oli koettu tulkkauksen luotettavuus ja asiakkaiden huono kielitaito. Kehittämiskohteeksi nousi lisäkoulutuksen tarve erilaisista kulttuureista, toisin sanoen teoriatiedon vahvistaminen. Tuloksista tehtiin yhteenveto, josta käyvät ilmi terveydenhoitajien kokemat vahvuudet, haasteet ja kehittämistarpeet kohdatessa monikulttuurisuutta. Analyysin ollessa teoriaohjaavaa yhteenvedon koostamista ohjasi deduktiivinen päättely.

Tuloksia tarkasteltaessa todettiin, että terveydenhoitajat pitivät osaamistaan verrattain hyvänä ja olivat tietoisia, millä keinoin he osaltaan edistivät vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä monikulttuurisissa kohtaamisissa. Terveydenhoitajien kokemat haasteet (kieliongelmat ja tulkkauksen luotettavuus) korostivat palveluiden laadun ja saatavuuden varmistamista sekä lisäkoulutuksen tarvetta. Kehittämisehdotuksena esitettiin, että terveydenhoitajille voisi järjestää koulutusta, jossa syvennyttäisiin Suomessa esiintyvien suurimpien ulkomaisten kulttuuriryhmien taustoihin, nykytilanteisiin ja mahdollisiin tulevaisuudennäkymiin sekä siihen, miten nämä asiat vaikuttavat monikulttuurisen terveydenhoitajatyön toteuttamiseen.

This thesis was a part of a co-operative project of Laurea University of Applied Sciences and the city of Porvoo. The name of the project was “Encounters in Nursing” and the theme of this semester (2016–2017) was multiculturalism. The purpose of this thesis was to figure out in what ways did the public health nurses promote interaction and understanding when encountering multiculturalism. Other interests in this thesis were to figure out what other methods they probably use and which individual resources they experience as important in the encounters. The aim of this thesis was to produce new information about the public health nurses’ interaction skills when encountering multiculturalism and what issues needed to be developed. The research questions were: 1) How do the public health nurses promote interaction in multicultural encounters; 2) What challenges do they possibly experience; and 3) Do the public health nurses feel that their interaction skills are adequate.

The subject of the thesis was chosen because there were only few earlier studies about the subject, but the theoretical foundation was strong. The perspective was defined to figure out the experiences and competence of the public health nurses as well as the things that needed developing, because the issue is very topical at the moment in the world of globalization. This is why the public health nurses need more information and education about the effects of multiculturalism. The theoretical foundations of the subject were the concepts of transnationalism, cultural competence and the contents of multicultural public health nursing. In addition three different methods of interaction considering the theoretical foundation were introduced. These methods are variously used in the healthcare system.

This thesis was a qualitative study. The material of the study was collected by using an electric questionnaire which was sent to the public health nurses of the maternity and child health clinics. All the nurses had between one and ten years of experience of multicultural encounters. As a result it was discovered that a word which best described the encounters from the public health nurses’ view was approval. The strengths were their personal qualities, such as tranquillity, clearness, planning of appointments, and good interaction and reflection skills. Other strengths were language skills and the usage of translator services, even though they experienced the reliability of translating and the customers’ poor language skills as challenges. The need for development was to organize more education about different cultures by strengthening the theoretical foundation. After analysing the results a summary was written to the co-operation partner.

As conclusions there were noted that the public health nurses felt that their interaction skills were good enough. The challenges which they experienced concerned the quality of health services. As a result of the study, extra education to the public health nurses is suggested, namely considering globalization and the worldwide situation of different cultures, which bring new challenges to the healthcare environment constantly.