Terveydenhoitajien näkökulmia monikulttuuriseen kohtaamiseen neuvolassa
Kaskela, Amanda (2017)
Kaskela, Amanda
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111469
Tiivistelmä
Opinnäytetyö oli osa Laurea-ammattikorkeakoulun Porvoon yksikön ja Porvoon kaupungin preventioyksikön yhteistyöhanketta ”Kohtaaminen hoitotyössä”, jonka teema lukuvuonna 2016–2017 oli monikulttuurisuus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten terveydenhoitajat edistivät vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä monikulttuurisissa kohtaamisissa. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, mitä muita keinoja terveydenhoitajat mahdollisesti hyödynsivät ja millaiset yksilölliset voimavarat koettiin keskeisiksi kohtaamisissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tulosten pohjalta tuottaa uutta tietoa terveydenhoitajien vuorovaikutusosaamisesta monikulttuurisissa kohtaamisissa sekä koetuista kehittämistarpeista. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Miten terveydenhoitajat edistävät vuorovaikutusta monikulttuurisissa kohtaamisissa; 2) Mitä haasteita terveydenhoitajat mahdollisesti kohtaavat; sekä 3) Kokevatko terveydenhoitajat vuorovaikutusosaamisensa monikulttuurisissa kohtaamisissa riittäväksi.
Aihe valikoitui opinnäytetyöhön siksi, että aikaisempaa tutkimusta aiheesta oli tehty vähän, mutta teoreettinen tietoperusta oli vahva. Näkökulmaksi rajattiin terveydenhoitajien kokemukset ja osaaminen sekä kehittämistarpeet, koska aihe on yhä globaalistuvassa maailmassa hyvin ajankohtainen. Näin ollen terveydenhoitajat tarvitsevat lisää tietoa ja koulutusta monikulttuurisuuden eri ilmiöistä. Tietoperustana opinnäytetyölle toimivat transnationaalisuuden ja kulttuurisen kompetenssin käsitteet sekä monikulttuurisen terveydenhoitajatyön sisällöt. Lisäksi opinnäytetyön tietoperustana tarkasteltiin kolmea erilaista vuorovaikutteista menetelmää, jotka esiintyvät terveydenhuollossa vaihtelevina yhdistelminä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyn keskeiset teemat olivat vuorovaikutus ja kohtaaminen sekä terveydenhoitajan osaaminen. Lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan aiheeseen liittyviä kehittämistarpeita. Tutkimuskohteena olivat Porvoon kaupungin neuvoloiden terveydenhoitajat. Kaikilla vastaajilla oli kokemusta monikulttuurisista kohtaamisista vähintään vuoden ja enintään yli kymmenen vuoden ajalta. Terveydenhoitajat kokivat monikulttuuriset kohtaamiset pääasiassa hyväksyntää herättäviksi. Vahvuuksiksi koettiin muun muassa henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten rauhallisuus, selkeys, ajankäytön suunnittelun osaaminen, hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä reflektointikyky. Muita vahvuuksia olivat tulkin käyttö ja kielitaito, joskin haasteiksi oli koettu tulkkauksen luotettavuus ja asiakkaiden huono kielitaito. Kehittämiskohteeksi nousi lisäkoulutuksen tarve erilaisista kulttuureista, toisin sanoen teoriatiedon vahvistaminen. Tuloksista tehtiin yhteenveto, josta käyvät ilmi terveydenhoitajien kokemat vahvuudet, haasteet ja kehittämistarpeet kohdatessa monikulttuurisuutta. Analyysin ollessa teoriaohjaavaa yhteenvedon koostamista ohjasi deduktiivinen päättely.
Tuloksia tarkasteltaessa todettiin, että terveydenhoitajat pitivät osaamistaan verrattain hyvänä ja olivat tietoisia, millä keinoin he osaltaan edistivät vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä monikulttuurisissa kohtaamisissa. Terveydenhoitajien kokemat haasteet (kieliongelmat ja tulkkauksen luotettavuus) korostivat palveluiden laadun ja saatavuuden varmistamista sekä lisäkoulutuksen tarvetta. Kehittämisehdotuksena esitettiin, että terveydenhoitajille voisi järjestää koulutusta, jossa syvennyttäisiin Suomessa esiintyvien suurimpien ulkomaisten kulttuuriryhmien taustoihin, nykytilanteisiin ja mahdollisiin tulevaisuudennäkymiin sekä siihen, miten nämä asiat vaikuttavat monikulttuurisen terveydenhoitajatyön toteuttamiseen.
Aihe valikoitui opinnäytetyöhön siksi, että aikaisempaa tutkimusta aiheesta oli tehty vähän, mutta teoreettinen tietoperusta oli vahva. Näkökulmaksi rajattiin terveydenhoitajien kokemukset ja osaaminen sekä kehittämistarpeet, koska aihe on yhä globaalistuvassa maailmassa hyvin ajankohtainen. Näin ollen terveydenhoitajat tarvitsevat lisää tietoa ja koulutusta monikulttuurisuuden eri ilmiöistä. Tietoperustana opinnäytetyölle toimivat transnationaalisuuden ja kulttuurisen kompetenssin käsitteet sekä monikulttuurisen terveydenhoitajatyön sisällöt. Lisäksi opinnäytetyön tietoperustana tarkasteltiin kolmea erilaista vuorovaikutteista menetelmää, jotka esiintyvät terveydenhuollossa vaihtelevina yhdistelminä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyn keskeiset teemat olivat vuorovaikutus ja kohtaaminen sekä terveydenhoitajan osaaminen. Lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan aiheeseen liittyviä kehittämistarpeita. Tutkimuskohteena olivat Porvoon kaupungin neuvoloiden terveydenhoitajat. Kaikilla vastaajilla oli kokemusta monikulttuurisista kohtaamisista vähintään vuoden ja enintään yli kymmenen vuoden ajalta. Terveydenhoitajat kokivat monikulttuuriset kohtaamiset pääasiassa hyväksyntää herättäviksi. Vahvuuksiksi koettiin muun muassa henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten rauhallisuus, selkeys, ajankäytön suunnittelun osaaminen, hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä reflektointikyky. Muita vahvuuksia olivat tulkin käyttö ja kielitaito, joskin haasteiksi oli koettu tulkkauksen luotettavuus ja asiakkaiden huono kielitaito. Kehittämiskohteeksi nousi lisäkoulutuksen tarve erilaisista kulttuureista, toisin sanoen teoriatiedon vahvistaminen. Tuloksista tehtiin yhteenveto, josta käyvät ilmi terveydenhoitajien kokemat vahvuudet, haasteet ja kehittämistarpeet kohdatessa monikulttuurisuutta. Analyysin ollessa teoriaohjaavaa yhteenvedon koostamista ohjasi deduktiivinen päättely.
Tuloksia tarkasteltaessa todettiin, että terveydenhoitajat pitivät osaamistaan verrattain hyvänä ja olivat tietoisia, millä keinoin he osaltaan edistivät vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä monikulttuurisissa kohtaamisissa. Terveydenhoitajien kokemat haasteet (kieliongelmat ja tulkkauksen luotettavuus) korostivat palveluiden laadun ja saatavuuden varmistamista sekä lisäkoulutuksen tarvetta. Kehittämisehdotuksena esitettiin, että terveydenhoitajille voisi järjestää koulutusta, jossa syvennyttäisiin Suomessa esiintyvien suurimpien ulkomaisten kulttuuriryhmien taustoihin, nykytilanteisiin ja mahdollisiin tulevaisuudennäkymiin sekä siihen, miten nämä asiat vaikuttavat monikulttuurisen terveydenhoitajatyön toteuttamiseen.