Uskomuksia ja tietoa kroonisesta alaselkäkivusta Kuntoutumistalossa

Abstract

Krooninen alaselkäkipu on erittäin yleinen, moniulotteinen ja kallis yhteiskunnallinen vaiva. Siihen vaikuttavat merkittävästi myös erilaiset psykososiaaliset tekijät, kuten uskomukset, joista monet saattavat olla ennaltaehkäisyn, kuntoutuksen ja hoidon kannalta haitallisia. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden siirtämistä kohti ennaltaehkäisyä ja omahoitoa pyritään kiihdyttämään parantamalla kansalaisten tiedonhallintaa ja lisäämällä sähköisiä palveluja.

Informaatioyhteiskunnassa tarvitaan uusia työtapoja, joiden suunnitteluun kaivataan terveydenhuollon ammattilaisia. Myös fysioterapian tulisi seurata yhteiskunnan teknologisen kehityksen mukana sekä toimittava muiden palveluiden ja ihmisten tavoin myös verkossa, jossa informaation hallitsematon hankinta ja tuotanto altistavat haitallisten uskomusten muodostumiselle ja leviämiselle.

Tämä on palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntävä toiminnallinen opinnäytetyö. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu eTerveydestä, kroonisesta alaselkäkivusta, psykososiaalisista tekijöistä, uskomuksista ja fysioterapeuttisesta ohjauksesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietovisa Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin Virtuaalisairaala-hankkeen Terveyskylä.fi -palvelun Kuntoutumistaloon. Tarkoituksena oli tarjota näyttöön perustuvaa tietoa alaselkäkivuista kärsiville kansalaisille sähköisen palvelun kautta. Tehtävänä oli selvittää nykyisiä uskomuksia liittyen krooniseen alaselkäkipuun ja näyttöön perustuvan tiedon pohjalta vaikuttaa näihin uskomuksiin terveyttä edistävästi.

Visan suunnittelun tukena ja käyttäjätuntemuksen parantamiseksi opinnäytetyössä kartoitettiin internetkyselyllä kohderyhmän käsityksiä ja näkemyksiä. Kysely jaettiin sosiaalisessa mediassa ja sähköpostitse potilasjärjestön kautta. Kysely sisälsi 24 väitettä selityksineen, joista vastaajaa pyydettiin valita 10 mielenkiintoisimmaksi, hyödyllisemmäksi ja tärkeimmäksi kokemansa vaihtoehdot. Kyselyn tulosten perusteella visaan valikoitui 10 väittämää.

Visaa kehitettiin käyttäjäystävällisemmäksi itsearvioinnin, työn tilaajalta saadun sekä kohderyhmän palautteen perusteella tiivistämällä sekä muuttamalla joitakin ilmaisuja. Visan arvioinnissa hyödynnettiin SWOT-analyysiä, jolla koottiin yhteen visan vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet. Aiheen haasteellisuudesta riippumatta opinnäytetyön lopputuotos on tilaajan hyödynnettävissä uskomuksiin vaikuttamiseen pyrkivänä, käyttäjälähtöisenä, näyttöön pohjautuvana ja kognitiivis-behavioraalista viitekehystä hyödyntävänä visana.

Chronic low back pain is a highly common, multidimensional, and costly problem. It is affected significantly by varied psychosocial factors such as beliefs harmful for prevention, rehabilitation, and treatment. Transition of social and health services towards prevention and self-treatment is being accelerated by improving citizens’ information management, and by increasing electronic services.

Healthcare professionals are needed in designing new working methods which are needed in information society. Among other services and fields of sciences, physiotherapy should follow the technological advances in society being available on the internet, where uncontrollable information search and production exposes for formation and spreading of harmful beliefs.

This functional thesis utilizes methods of service design. The theoretical framework consists of eHealth, chronic low back pain, psychosocial factors, beliefs, and physiotherapeutic guidance. The goal of this thesis was to produce a quiz to Kuntoutumistalo in Terveyskylä.fi service as a part of Virtual hospital project of The Hospital District of Helsinki and Uusimaa. The purpose of this thesis was to produce evidence based chronic low back pain information. The aim of this thesis was to chart chronic low back pain related beliefs, and to influence these beliefs in a health promoting way based on research evidence.

An Internet questionnaire was conducted using social media and email to support quiz designing and user understanding. The questionnaire included 24 claims with explanations. The respondent was asked to choose 10 most interesting, helpful, and important claims with explanations. 10 claims were chosen to the quiz based on the questionnaire results.

The user-friendliness of the quiz was developed further with self-evaluation, feedback from thesis’ client, and target group by condensing and changing some of the expressions. SWOT-analysis was used in the evaluation of the quiz to assemble the strengths, weaknesses, threats, and opportunities. The final product is usable for the client as an user-centred, interesting, evidence-based quiz that by utilizing cognitive behavioural framework aims to affect believes.