Ideaprosessin kehittäminen käyttäjälähtöisemmäksi
Koponen, Eeva-Liisa (2017)
Koponen, Eeva-Liisa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060212157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060212157
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään Fortum Consumer Solutions -divisioonaan kuuluvan Customer Interactions and Sales -yksikön ideaprosessia ja sen kehittämistä käyttäjälähtöisemmäksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kohdeorganisaation ideaprosessia käyttäjien tarpeita paremmin vastaavaksi, jotta mahdollisimman moni idea saataisiin kirjatuksi ja toteutetuksi. Tarkoituksena oli selvittää tekijöitä, jotka edistävät työvaiheita ideoiden kirjaamisesta ideoiden toteutukseen. Tarkoituksena oli kuvata kohdeorganisaation ideaprosessin nykytila, tunnistaa prosessin kehityskohdat ja laatia ehdotelma prosessin kehittämiseksi.
Opinnäytetyössä käytetyt ydinkäsitteet olivat innovaatio, innovaatioprosessi ja käyttäjälähtöisyys. Innovaatiota tarkasteltiin määritelmien, luokittelujen, sekä idea-, keksintö- ja innovaatiovaiheen kautta. Innovaatioprosessia tutkittiin määritelmien ja käyttäjälähtöisten tekijöiden näkökulmista. Seurantaa ja viestintää tarkasteltiin innovaatioprosessin tukena. Käyttäjälähtöisyyttä analysoitiin sen merkityksen ja siihen rinnastettavien käsitteiden kautta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kehittämistutkimuksena. Tutkimuksen lähdeaineisto kerättiin havainnoinnin, haastattelujen, dokumenttien ja tutkimuspäiväkirjan avulla. Aineistoa käsiteltiin ja analysoitiin huolellisella lukemisella, tiivistämällä ja litteroimalla. Opinnäytetyön luottavuuden arvioinnin mittarina käytettiin validiteettia. Mitattavia asioita olivat tutkimusraportin luotettavuus, oikeiden menetelmien valinta ja tuloksien hyödynnettävyys kohdeorganisaatiossa. Luotettavuuden arviointi suoritettiin tutkijan itsearviointina. Työelämän edustaja arvioi työn tuotoksen, tuloksien käytettävyyttä ja yhteistyötä tutkijan kanssa.
Tutkimustulokset osoittivat, että käyttäjiä kannattaa osallistuttaa toiminnan kehittämiseen. Käyttäjiltä saatiin kehitysehdotuksia käyttäjälähtöisen ideaprosessin kehittämiseksi. Tutkittavien vastaukset olivat linjassa käsitellyn teorian kanssa. Käyttäjälähtöinen ideaprosessi edellyttää tavoitteiden ja vastuiden määrittämistä. Se edellyttää innovaatiotoimintaa tukevia prosesseja, järjestelmiä, seuranta- ja viestintäkäytäntöjä. Se vaatii sitoutumista kaikilla organisaation tasoilla ja resursseja ideoiden eteenpäin viemiseksi. Se vaatii jatkuvaa käyttäjien motivointia, ideaprosessin esillä pitoa ja yhdessä tekemistä.
Opinnäytetyön avulla parannettiin kohdeorganisaation tietämystä ideaprosessin nykytilasta, vahvuuksista ja kehityskohdista. Tutkimuksessa selvitettiin käyttäjien näkemyksiä, miten ideaprosessia voidaan kehittää käyttäjälähtöisemmäksi. Tutkimustuloksista laadittiin yhteenveto ja kehitysehdotelma. Ehdotelma sisältää tehtävälistan ja kuvauksen päivitetystä ideaprosessista. Tehtävälistan mukaisia asioita toteuttamalla, kohdeorganisaation ideaprosessi on mahdollista saada osaksi arkea. Ideaprosessin tukiessa käyttäjien toimintaa, voidaan ideoita saada toteutetuksi. Käyttöönotetuilla innovaatioilla voidaan tuottaa arvoa usealle taholle.
Opinnäytetyössä käytetyt ydinkäsitteet olivat innovaatio, innovaatioprosessi ja käyttäjälähtöisyys. Innovaatiota tarkasteltiin määritelmien, luokittelujen, sekä idea-, keksintö- ja innovaatiovaiheen kautta. Innovaatioprosessia tutkittiin määritelmien ja käyttäjälähtöisten tekijöiden näkökulmista. Seurantaa ja viestintää tarkasteltiin innovaatioprosessin tukena. Käyttäjälähtöisyyttä analysoitiin sen merkityksen ja siihen rinnastettavien käsitteiden kautta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kehittämistutkimuksena. Tutkimuksen lähdeaineisto kerättiin havainnoinnin, haastattelujen, dokumenttien ja tutkimuspäiväkirjan avulla. Aineistoa käsiteltiin ja analysoitiin huolellisella lukemisella, tiivistämällä ja litteroimalla. Opinnäytetyön luottavuuden arvioinnin mittarina käytettiin validiteettia. Mitattavia asioita olivat tutkimusraportin luotettavuus, oikeiden menetelmien valinta ja tuloksien hyödynnettävyys kohdeorganisaatiossa. Luotettavuuden arviointi suoritettiin tutkijan itsearviointina. Työelämän edustaja arvioi työn tuotoksen, tuloksien käytettävyyttä ja yhteistyötä tutkijan kanssa.
Tutkimustulokset osoittivat, että käyttäjiä kannattaa osallistuttaa toiminnan kehittämiseen. Käyttäjiltä saatiin kehitysehdotuksia käyttäjälähtöisen ideaprosessin kehittämiseksi. Tutkittavien vastaukset olivat linjassa käsitellyn teorian kanssa. Käyttäjälähtöinen ideaprosessi edellyttää tavoitteiden ja vastuiden määrittämistä. Se edellyttää innovaatiotoimintaa tukevia prosesseja, järjestelmiä, seuranta- ja viestintäkäytäntöjä. Se vaatii sitoutumista kaikilla organisaation tasoilla ja resursseja ideoiden eteenpäin viemiseksi. Se vaatii jatkuvaa käyttäjien motivointia, ideaprosessin esillä pitoa ja yhdessä tekemistä.
Opinnäytetyön avulla parannettiin kohdeorganisaation tietämystä ideaprosessin nykytilasta, vahvuuksista ja kehityskohdista. Tutkimuksessa selvitettiin käyttäjien näkemyksiä, miten ideaprosessia voidaan kehittää käyttäjälähtöisemmäksi. Tutkimustuloksista laadittiin yhteenveto ja kehitysehdotelma. Ehdotelma sisältää tehtävälistan ja kuvauksen päivitetystä ideaprosessista. Tehtävälistan mukaisia asioita toteuttamalla, kohdeorganisaation ideaprosessi on mahdollista saada osaksi arkea. Ideaprosessin tukiessa käyttäjien toimintaa, voidaan ideoita saada toteutetuksi. Käyttöönotetuilla innovaatioilla voidaan tuottaa arvoa usealle taholle.