Innovaatiokyvykkyyden mittaaminen organisaatioissa
Hälinen, Salla (2017)
Hälinen, Salla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060212061
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060212061
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä innovaatiokäsitteeseen ja innovaatiokyvykkyyden mittaamiseen organisaatiossa. Työn tavoitteena oli selvittää, millä tavoin innovaatiokyvykkyyttä voidaan mitata ja kuinka mittaaminen käytännössä onnistuu.
Työn tietoperustassa perehdytään laajasti innovaatiokäsitteeseen ja sen eri merkityksiin. Lisäksi tietoperustassa perehdytään tarkemmin innovaatiokyvykkyyteen ja sen mittaamiseen sekä mittariston luomiseen. Tietoperustassa käydään läpi myös olemassa olevat mittaristot ja niiden käyttötarkoitukset.
Työn tutkimusosiossa tehtiin kvalitatiivinen taustatutkimus innovaatiokyvykkyyden mittaamista varten. Tutkimus toteutettiin sähköisenä lomakehaastatteluna. Tutkimukseen valittiin vastaajiksi toimeksiantajan rekisteristä tarkoituksella erilaisia organisaatioita, joilla uskottiin olevan innovaatiotoimintaa tai kiinnostusta sitä kohtaan. Tutkimukseen valituille organisaatioiden edustajille lähetettiin lomakehaastattelu, joka sisälsi avoimia kysymyksiä liittyen innovaatiokyvykkyyden taustatekijöihin.
Tutkimuksessa saatiin alustavia vastauksia siitä, millä tavoin innovaatiokyvykkyyttä tulisi mitata. Kvalitatiivisella lomakehaastattelulla pystytään mittaamaan organisaation innovaatiokyvykkyyden taustatekijöitä yleisellä tasolla. Organisaation toimialalla on vaikutusta siihen, millainen mittariston tulisi olla. Lisäksi innovaatiokyvykkyyttä kannattaisi mitata koko organisaation tasolla eli tehdä laajempi kysely organisaation keskuudessa, eikä pyytää vastauksia vain yhdeltä organisaation edustajalta, niin kuin tässä tutkimuksessa on tehty.
Johtopäätöksenä on, että innovaatiokyvykkyyden mittaamiseen luodaan mittaristo, jonka tuloksia voidaan analysoida yleisellä tasolla. Mittaristoa tulee muokata tapauskohtaisesti ja mittaaminen tulee ensisijaisesti suorittaa tiimin tai organisaation tasolla, jotta saadaan mahdollisimman käyttökelpoisia tuloksia.
Työn tietoperustassa perehdytään laajasti innovaatiokäsitteeseen ja sen eri merkityksiin. Lisäksi tietoperustassa perehdytään tarkemmin innovaatiokyvykkyyteen ja sen mittaamiseen sekä mittariston luomiseen. Tietoperustassa käydään läpi myös olemassa olevat mittaristot ja niiden käyttötarkoitukset.
Työn tutkimusosiossa tehtiin kvalitatiivinen taustatutkimus innovaatiokyvykkyyden mittaamista varten. Tutkimus toteutettiin sähköisenä lomakehaastatteluna. Tutkimukseen valittiin vastaajiksi toimeksiantajan rekisteristä tarkoituksella erilaisia organisaatioita, joilla uskottiin olevan innovaatiotoimintaa tai kiinnostusta sitä kohtaan. Tutkimukseen valituille organisaatioiden edustajille lähetettiin lomakehaastattelu, joka sisälsi avoimia kysymyksiä liittyen innovaatiokyvykkyyden taustatekijöihin.
Tutkimuksessa saatiin alustavia vastauksia siitä, millä tavoin innovaatiokyvykkyyttä tulisi mitata. Kvalitatiivisella lomakehaastattelulla pystytään mittaamaan organisaation innovaatiokyvykkyyden taustatekijöitä yleisellä tasolla. Organisaation toimialalla on vaikutusta siihen, millainen mittariston tulisi olla. Lisäksi innovaatiokyvykkyyttä kannattaisi mitata koko organisaation tasolla eli tehdä laajempi kysely organisaation keskuudessa, eikä pyytää vastauksia vain yhdeltä organisaation edustajalta, niin kuin tässä tutkimuksessa on tehty.
Johtopäätöksenä on, että innovaatiokyvykkyyden mittaamiseen luodaan mittaristo, jonka tuloksia voidaan analysoida yleisellä tasolla. Mittaristoa tulee muokata tapauskohtaisesti ja mittaaminen tulee ensisijaisesti suorittaa tiimin tai organisaation tasolla, jotta saadaan mahdollisimman käyttökelpoisia tuloksia.