Kumppaneina Kalasatamassa. : Kolmas sektori, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto ja terveyden edistämisen geneerinen toimintamalli – syventävä kartoitus kolmannen sektorin kumppanuusajatuksista.
Hakala, Tuulikki (2017)
Hakala, Tuulikki
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060412266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060412266
Tiivistelmä
Helsingin sosiaali- ja terveysviraston tilaaman opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa järjestöjen yhteistyövalmiuksia ja ajatuksia mahdollisesta kumppanuudesta Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja muiden järjestöjen kanssa. Tavoitteena on tuottaa tietoa kolmannen sektorin yhteistyömahdollisuuksista Helsingin sosiaali- ja terveysviraston kanssa terveyden edistämisen geneerisen toimintamallin luomiseksi Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa osana palvelu-uudistusta. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: Millaisia geneerisiä toimintamalleja tutkimuksessa olevilla kolmannen sektorin edustajilla on jo käytössä? Millaisia näkemyksiä kolmannen sektorin toimijoilla on kumppanuuden edellytyksistä sosiaali- ja terveysviraston kanssa geneerisen toimintamallin toteuttamiseksi?
Viitekehykseen sisältyy kolmannen ja julkisen sektorin toimijoiden välinen kumppanuus ja sen avulla tavoiteltava terveyden edistämisen geneerinen malli. Taustateoriana on salutogeeninen ajattelu ja siihen kuuluvana koherenssin käsite. Opinnäytetyö on osa tutkimuksellista kehittämistyötä. Lähestymistapana on laadullinen, melko strukturoitu arviointitutkimus, joka kohdistuu panosvaiheeseen. Tiedonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu ja SWOT-analyysi. Haastatteluja tehtiin yhdeksän yksilöhaastattelua ja yksi parihaastattelu eli kartoitukseen osallistui 10 järjestöä. Haastattelut tehtiin kesällä 2016. Nauhoitettu materiaali litteroitiin. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä teemoitellen.
Lähes kaikki järjestöt kokivat toimintansa olevan kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa. Järjestöjen palveluiden löytämiseksi asiakasohjausta voitaisiin tehostaa tiedotusyhteistyön kautta. Järjestöistä löytyi ryhmämalli, verkkokurssi, kuntoutuskurssi ja joitakin muita toimintamalleja, joita voitaisiin mahdollisesti soveltaa terveyden edistämisen geneerisessä mallissa. Järjestöissä tahtotilana on aito kumppanuus, jonka yhdistävänä intressinä olisi ihmisten hyvinvointi. Yhteistyössä tarvitaan ymmärrystä tavoitellusta suunnasta, sitoutuneisuutta yhteistyöhön sekä jatkuvaa vuorovaikutusta.
Jatkokehittämisehdotuksena on kumppaneiden kartoitus myös muilta järjestö- ja kuntasektoreilta. Konkreettisena kehitysideana on toimintakalenteri kaupungin verkkosivustoille järjestöjen ilmoitusalustaksi.
Viitekehykseen sisältyy kolmannen ja julkisen sektorin toimijoiden välinen kumppanuus ja sen avulla tavoiteltava terveyden edistämisen geneerinen malli. Taustateoriana on salutogeeninen ajattelu ja siihen kuuluvana koherenssin käsite. Opinnäytetyö on osa tutkimuksellista kehittämistyötä. Lähestymistapana on laadullinen, melko strukturoitu arviointitutkimus, joka kohdistuu panosvaiheeseen. Tiedonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu ja SWOT-analyysi. Haastatteluja tehtiin yhdeksän yksilöhaastattelua ja yksi parihaastattelu eli kartoitukseen osallistui 10 järjestöä. Haastattelut tehtiin kesällä 2016. Nauhoitettu materiaali litteroitiin. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä teemoitellen.
Lähes kaikki järjestöt kokivat toimintansa olevan kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa. Järjestöjen palveluiden löytämiseksi asiakasohjausta voitaisiin tehostaa tiedotusyhteistyön kautta. Järjestöistä löytyi ryhmämalli, verkkokurssi, kuntoutuskurssi ja joitakin muita toimintamalleja, joita voitaisiin mahdollisesti soveltaa terveyden edistämisen geneerisessä mallissa. Järjestöissä tahtotilana on aito kumppanuus, jonka yhdistävänä intressinä olisi ihmisten hyvinvointi. Yhteistyössä tarvitaan ymmärrystä tavoitellusta suunnasta, sitoutuneisuutta yhteistyöhön sekä jatkuvaa vuorovaikutusta.
Jatkokehittämisehdotuksena on kumppaneiden kartoitus myös muilta järjestö- ja kuntasektoreilta. Konkreettisena kehitysideana on toimintakalenteri kaupungin verkkosivustoille järjestöjen ilmoitusalustaksi.