Teknologia ikäihmisen arjessa - omatoimisuuden apuväline vai riippakivi?
Mattila, Minna (2017)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060712695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060712695
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät, kuten elämänlaatu, arvot ja tekniikan saatavuus, vaikuttivat ikäihmisten teknologian käyttöön arjessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli pohtia sitä, miten teknologian avulla voitaisiin parantaa ikäihmisen elämänlaatua, edistää terveellistä elämää ja tukea hyvää arkea mahdollistaen kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Aihe tälle kehittämistyölle nousi Laurean keräämistä tulevaisuuden tutkimusaiheista.
Työn tutkimusongelmana oli selvittää, millaisia vaikutuksia teknologialla on ikäihmisten arjessa tulevaisuudessa sekä tutkia kuinka teknologian avulla edistetään ikäihmisten terveyttä sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tarkentavia alakysymyksiä olivat: 1) Miten eri-ikäiset ihmiset ylläpitävät hyvinvointiaan ja mitkä tekijät huonontavat heidän elämänlaatuaan? 2) Millaisia asioita ja arvoja käyttäjäryhmät pitävät tärkeinä elämässään voidakseen hyvin? 3) Mitkä tekijät saavat eri-ikäiset ihmiset käyttämään teknologiaa hyvinvointinsa ylläpitämiseen, ja mitkä tekijät puolestaan estävät? 4) Millaisia unelmia, toiveita, pelkoja ja uhkakuvia eri-ikäisillä ihmisillä on tulevaisuuden teknologiaa kohtaan kuvitellessaan olevansa 70-vuotiaita?
Tutkimuksen tietoperusta koostui kolmesta kokonaisuudesta. Tulevaisuuden vanhustyössä pohdittiin aiheen ajankohtaisia trendejä sekä toimintakyvyn ulottuvuuksia, jotka vaikuttavat keskeisesti ikäihmisen hyvinvoinnin rakentumiseen. Motivaatio hyvinvointiin osiossa käsiteltiin positiivisen psykologian keskeisiä vaikutuksia tarkastellen sisäistä motivaatiota ja sen johtamisen keinoja. Terveyden edistäminen teknologian avulla osiossa käsiteltiin aiheita hyvinvointi- ja terveysteknologia, ihminen ikäteknologian suunnittelun keskiössä, pelillisyyttä sekä teknologian kehityksen tulevaisuutta.
Empiirisen osan tutkimusmenetelminä käytettiin kahta tutkimusmenetelmää. Ensiksi suoritettiin kvantitatiivinen tutkimus sähköisenä kyselynä. Sähköinen kysely lähetettiin Laurean ammattikorkeakoulun alumneille Alumnikatsauksen yhteydessä joulukuussa 2016. Kyselytutkimusta täydennettiin tekemällä kvalitatiivinen teemahaastattelu asiantuntijoille. Teemahaastattelussa käsiteltiin keskeisiä aiheita, jotka nousivat esille kyselytutkimuksen perusteella.
Tulokset osoittavat, että hyvinvointia ylläpidettiin tekemällä mielekkäitä asioita, viettämällä aikaa elämänkumppanin ja läheisten kanssa sekä pitämällä yllä fyysistä toimintakykyä. Elämänlaatua huonontavina tekijöinä nähtiin väsymys, stressi ja sairaudet. Hyvä olo, hyvä mieli ja halu pysyä terveenä lisäsivät innostusta ylläpitämään terveyttä ja hyvinvointia. Teknologian käytön vaivattomuus, mahdollisuus käyttää teknologiaa terveyden edistämiseen sekä tiedon saaminen lisäsivät sen käyttöä terveyden ylläpitämisessä. Pelillisyys ja hauskuus eivät puolestaan innostaneet käyttämään sitä. Teknologian käyttöä estivät käytettävyysongelmat. Eri-ikäiset käyttäjäryhmät unelmoivat tulevaisuudessa käyttävänsä teknologiaa arjen toimintoihin, kuten nytkin. Tulevaisuuden teknologian pelätään vähentävän sosiaalisia kontakteja.
Teknologian käytön tulee olla innostavaa ja vaivatonta. Sen käytön tulee tukea arjen toimintoja ja enenevässä määrin psyykkistä toimintakykyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, vahvistamalla itsetuntoa ja tukemalla voimavaroja sekä ihmissuhteita.
Työn tutkimusongelmana oli selvittää, millaisia vaikutuksia teknologialla on ikäihmisten arjessa tulevaisuudessa sekä tutkia kuinka teknologian avulla edistetään ikäihmisten terveyttä sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tarkentavia alakysymyksiä olivat: 1) Miten eri-ikäiset ihmiset ylläpitävät hyvinvointiaan ja mitkä tekijät huonontavat heidän elämänlaatuaan? 2) Millaisia asioita ja arvoja käyttäjäryhmät pitävät tärkeinä elämässään voidakseen hyvin? 3) Mitkä tekijät saavat eri-ikäiset ihmiset käyttämään teknologiaa hyvinvointinsa ylläpitämiseen, ja mitkä tekijät puolestaan estävät? 4) Millaisia unelmia, toiveita, pelkoja ja uhkakuvia eri-ikäisillä ihmisillä on tulevaisuuden teknologiaa kohtaan kuvitellessaan olevansa 70-vuotiaita?
Tutkimuksen tietoperusta koostui kolmesta kokonaisuudesta. Tulevaisuuden vanhustyössä pohdittiin aiheen ajankohtaisia trendejä sekä toimintakyvyn ulottuvuuksia, jotka vaikuttavat keskeisesti ikäihmisen hyvinvoinnin rakentumiseen. Motivaatio hyvinvointiin osiossa käsiteltiin positiivisen psykologian keskeisiä vaikutuksia tarkastellen sisäistä motivaatiota ja sen johtamisen keinoja. Terveyden edistäminen teknologian avulla osiossa käsiteltiin aiheita hyvinvointi- ja terveysteknologia, ihminen ikäteknologian suunnittelun keskiössä, pelillisyyttä sekä teknologian kehityksen tulevaisuutta.
Empiirisen osan tutkimusmenetelminä käytettiin kahta tutkimusmenetelmää. Ensiksi suoritettiin kvantitatiivinen tutkimus sähköisenä kyselynä. Sähköinen kysely lähetettiin Laurean ammattikorkeakoulun alumneille Alumnikatsauksen yhteydessä joulukuussa 2016. Kyselytutkimusta täydennettiin tekemällä kvalitatiivinen teemahaastattelu asiantuntijoille. Teemahaastattelussa käsiteltiin keskeisiä aiheita, jotka nousivat esille kyselytutkimuksen perusteella.
Tulokset osoittavat, että hyvinvointia ylläpidettiin tekemällä mielekkäitä asioita, viettämällä aikaa elämänkumppanin ja läheisten kanssa sekä pitämällä yllä fyysistä toimintakykyä. Elämänlaatua huonontavina tekijöinä nähtiin väsymys, stressi ja sairaudet. Hyvä olo, hyvä mieli ja halu pysyä terveenä lisäsivät innostusta ylläpitämään terveyttä ja hyvinvointia. Teknologian käytön vaivattomuus, mahdollisuus käyttää teknologiaa terveyden edistämiseen sekä tiedon saaminen lisäsivät sen käyttöä terveyden ylläpitämisessä. Pelillisyys ja hauskuus eivät puolestaan innostaneet käyttämään sitä. Teknologian käyttöä estivät käytettävyysongelmat. Eri-ikäiset käyttäjäryhmät unelmoivat tulevaisuudessa käyttävänsä teknologiaa arjen toimintoihin, kuten nytkin. Tulevaisuuden teknologian pelätään vähentävän sosiaalisia kontakteja.
Teknologian käytön tulee olla innostavaa ja vaivatonta. Sen käytön tulee tukea arjen toimintoja ja enenevässä määrin psyykkistä toimintakykyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, vahvistamalla itsetuntoa ja tukemalla voimavaroja sekä ihmissuhteita.