Kiintymyssuhde ja hoiva lastensuojelulaitoksessa ohjaajien kokemana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tilaavalle organisaatiolle tietoa sen lastensuojelulaitoksessa työskentelevien ohjaajien kokemuksista. Opinnäytetyön tilasi Etelä-Suomessa toimiva lastensuojelulaitos.

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tutkimustulosten perusteella kuvaa ohjaajien kokemuksista. Uusien tulosten avulla organisaatiolla on mahdollisuus kehittää toimintaansa edelleen ja tarvittaessa tuoda lisää työkaluja helpottamaan ohjaajiensa työtä esimerkiksi koulutuksilla.

Opinnäytetyön alussa perehdyttiin teoriatietoon lastensuojelusta ja tilaajan rajaamista aiheista hoiva, kiintymyssuhde ja vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia eli DDP-menetelmä. Nämä aiheet toimivat myös opinnäytetyön viitekehyksenä. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus. Lastensuojelulaitoksen kaikille ohjaajille toteutettiin laadullinen kysely. Saadut tulokset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysimenetelmällä.

Keskeisimpinä tuloksina nousivat ohjaajien hyvä osaaminen kiintymyssuhteen ja hoivan osa-alueilla. Ohjaajien mielestä heillä oli pääasiassa riittävät resurssit toteuttaa hoivaa ja luoda kiintymyssuhdetta lapsiin ja nuoriin. Ohjaajat kokivat myös saavansa tukea työyhteisöltä, jos sitä tarvitsivat. DDP-menetelmä ei ollut kaikille ohjaajille ennestään tuttu ja ohjaajien mielestä sen käyttöä tulevaisuudessa voisi lisätä. Saadut tulokset ovat sovellettavissa vain tutkittavassa lastensuojelulaitoksessa.

Kehittämisehdotuksena ohjaajille voisi järjestää koulutusta DDP-menetelmästä tai sen käyttöä voitaisiin miettiä ohjaajien kesken. Työryhmässä kannattaa myös kerrata nuorille asetettuja rajoja, jotta kaikki ohjaajat toimisivat johdonmukaisesti. Ohjaajat voisivat lisäksi kiinnittää enemmän huomiota lasten ja nuorten fyysiseen kosketukseen. Jatkotutkimusehdotuksina olisivat lapsille/nuorille suunnattu tutkimus samoista aiheista sekä samassa yksikössä tehtävä tutkimus opinnäytetyön vaikutuksista ohjaajien saamaan ohjaukseen tilaajan taholta ja ohjaajien työskentelyyn.

The purpose of this thesis was to provide information to the foster care institution about the experiences of their employees. This thesis was commissioned by a foster care institution located in the Southern Finland.

The objective of this thesis was to provide a broader perspective of the experience of care-takers. With the help of the new results, the organization has possibilities to improve their operations further and to provide more specific education to their employees.

In the beginning of the thesis the main focus was geared to the child welfare law, devotional relationship, care and dyadic developmental psychotherapy. These are also the theoretical framework of the thesis. The research method was qualitative. All the employees were given a qualitative questionnaire. Qualitative content analysis was used to analyze the material.

One of the most essential results of the questionnaire was that the employees had sufficient knowledge of care and devotional relationship. As needed the employees were also given adequate support from the work community. Not every employee was familiar with developmental psychotherapy and in their opinion the increased use of it would be beneficial. The results of this thesis are only to be applied to this foster care institution.

In conclusion the institution could organize training for dyadic developmental psychotherapy or the employees could agree on guidelines how to utilize it. Also recommended is that they would refresh the rules and regulations for the care of the customers. This is required in order to able the employees to perform logically. Also highlighted is the increased need of the physical touch of the clients.

The possible topics for further research are the same as in this thesis but aimed at the children. Also further research could be carried out to evaluate the effect of this thesis on the performance of the caretakers.