"Yhdessähän se on meidän tehtävä" : Työhyvinvointisuunnitelman laatiminen työkonferenssimenetelmää käyttäen
Kallunki, Mirva (2017)
Kallunki, Mirva
Lahden ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060812965
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060812965
Tiivistelmä
Tämän toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen aiheena oli työhyvinvointisuunnitelman laatiminen osallistavia menetelmiä käyttäen Lahden Nuorisopalveluiden Psykososiaalisen tuen yksikkö Dominolle.
Kehittämishankkeen tarkoituksena oli edistää yksikön työhyvinvointia sekä yksilö-, että yhteisötasolla.
Kehittämishankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli tuottaa tietoa yksikön työhyvinvoinnista, sekä sen kehittämistarpeista. Toisena tavoitteena oli laatia toimiva työhyvinvointisuunnitelma yksikön käyttöön. Tavoitteiden saavuttamiseksi yksikössä toteutettiin neljä teemahaastattelua ja haastatteluiden analyyseihin perustuva työkonferenssien ja kehittämispäivän sarja.
Haastattelututkimuksen tuloksissa todettiin, että työhyvinvointi oli yksikössä pääosin hyvällä tasolla. Työhyvinvoinnin hyvän tason taustalla oli haastateltavien perusteella toiminnan kehittäminen, sekä mahdollisuus osallisuuteen kehittämistoimiin liittyen. Kehitettävää löytyi erityisesti työn organisointiin, pelisääntöihin, luottamukseen, strategiseen työotteeseen, työyhteisön vuorovaikutustaitoihin, sekä osaamisen kehittämiseen liittyen.
Kehittämishankkeessa päästiin asetettuihin tavoitteisiin. Haastattelut tarjosivat laajasti, syvällisesti ja monipuolisesti tietoa yksikön työhyvinvoinnin tilasta ja kehittämistarpeista. Työkonferensseissa ja kehittämispäivässä puolestaan luotiin hyvässä yhteistyössä työhyvinvointisuunnitelma yksikön käyttöön. Työhyvinvointisuunnitelma mukailee Rauramon (2007) Työhyvinvoinnin portaat –malliin perustuvaa esimerkkiä.
Kehittämishankkeen tarkoituksena oli edistää yksikön työhyvinvointia sekä yksilö-, että yhteisötasolla.
Kehittämishankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli tuottaa tietoa yksikön työhyvinvoinnista, sekä sen kehittämistarpeista. Toisena tavoitteena oli laatia toimiva työhyvinvointisuunnitelma yksikön käyttöön. Tavoitteiden saavuttamiseksi yksikössä toteutettiin neljä teemahaastattelua ja haastatteluiden analyyseihin perustuva työkonferenssien ja kehittämispäivän sarja.
Haastattelututkimuksen tuloksissa todettiin, että työhyvinvointi oli yksikössä pääosin hyvällä tasolla. Työhyvinvoinnin hyvän tason taustalla oli haastateltavien perusteella toiminnan kehittäminen, sekä mahdollisuus osallisuuteen kehittämistoimiin liittyen. Kehitettävää löytyi erityisesti työn organisointiin, pelisääntöihin, luottamukseen, strategiseen työotteeseen, työyhteisön vuorovaikutustaitoihin, sekä osaamisen kehittämiseen liittyen.
Kehittämishankkeessa päästiin asetettuihin tavoitteisiin. Haastattelut tarjosivat laajasti, syvällisesti ja monipuolisesti tietoa yksikön työhyvinvoinnin tilasta ja kehittämistarpeista. Työkonferensseissa ja kehittämispäivässä puolestaan luotiin hyvässä yhteistyössä työhyvinvointisuunnitelma yksikön käyttöön. Työhyvinvointisuunnitelma mukailee Rauramon (2007) Työhyvinvoinnin portaat –malliin perustuvaa esimerkkiä.