Qualitative research on threats against journalists. Development of appropriate counter-measures

Abstract

The purpose of the thesis is to find countermeasures for journalists in encountering threats done via various communication methods, but mainly via email and other written communication ways. Objectives was to find out who makes these threats, what are their motives and what tools and they have in encountering them. The thesis was done in co-operation and for Sanoma Oy.

The qualitative methods used for finding solutions in the matter for journalists were, conducting a questionnaire for journalists in Helsingin Sanomat and Ilta Sanomat. Purpose was to find out from their point-of-view, the seriousness of the matter, what they think of the current countering measures and if their employers actions are enough. The Union of Journalists in Finland provided their material of their survey made for all media journalists in Finland. Results for the two surveys were analysed and compared together.

Document analysis and background information gathering was done from Finnish criminal act, Finnish occupational safety and health act, freedom of speech, existing researches in threats and literature in Internet behaviour by the police. Interviews with two policemen were conducted.

The research study’s results indicates that by analysing threats content fulfilling a criminal act such as illegal threats and/or stalking, a contact to the police should be made. Moreover, the seriousness of the threats can be seen by analysing when the message has been sent, how emotional it is, telling concrete actions indicates that the threatener is not serious. A person with ill intensions will not reveal his or her plans in beforehand. Usually people making threats are looking for attention. Half of people making threats have some sort of mental illness. An administrator of a webpage is responsible of what is being said on Internet forums, Facebook groups and closed Facebook groups. If a message contains agitation against ethnic groups or dissemination of violent description and graphics, the administrator must delete the messages. If not doing so, the administrator is as much responsible as the writer. However, the administrator is not being held responsible of illegal threats being made on the Internet. Results of the survey for Helsingin Sanomat imply a good satisfaction of employer’s actions in these circumstances. In the survey by The Union of Journalists in Finland, there was much more dispersion in the satisfaction of employers action.

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on etsiä sopivia vastatoimenpiteitä uhkauksiin, jotka saapuvat eri teitä, mutta pääasiassa sähköpostin ja muiden viestintä välineiden kautta toimittajille. Tavoitteena on selvittää kuka tekee näitä uhkauksia, mitkä ovat heidän motiivinsa ja mitä välineitä toimittajilla on näiden kohtaamiseen. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Sanoma Oy:n kanssa.

Kvalitatiiviset menetelmät toimittajien toimenpiteisiin opinnäytetyössä olivat Helsingin Sanoman ja Ilta Sanoman toimittajille luotu kysely. Tarkoituksena oli selvittää heidän näkemyksensä aiheen vakavuudesta, mitä mieltä he ovat nykyistä toimenpiteistä sekä ovatko nykyiset työnantajan toimenpiteet riittävät. Journalistiliitto toimitti heidän materiaalin samasta aiheesta olevaan kyselyyn. Näiden kahden kyselyn vastauksia analysoitiin ja verrattiin keskenään.

Kirjallisuus analysointiin ja taustatutkimukseen tutkittiin suomen rikos lakia, suomen työturvallisuus lakia, sananvapautta, olemassa olevia tutkimuksia uhkauksiin liittyen, sekä poliisin tekemää kirjallisuutta miten käyttäytyä internetissä. Lisäksi kaksi haastattelua poliisin kanssa tehtiin.

Tutkimus tulokset osoittavat että analysoimalla uhkaviestin sisältöä jos se sisältää ja täyttää kriteerit laittomaan uhkaukseen tai vainoamiseen, ilmoitus poliisille on paikallaan. Uhkaviestin vakavuutta voi tarkastella katsomalla milloin viesti on lähetetty, kuinka tunneperäinen uhkaviesti on, kertomalla konkreettisia tekoja osoittaa ettei uhkaviestin lähettäjä ole aikeessa toteuttaa uhkauksiaan. Ihminen joka haluaa tehdä pahaa, ei paljasta suunnitelmiaan etukäteen. Yleensä uhkaviestin lähettäjä hakee huomiota. Puolet uhkaviestin lähettäjistä kärsivät mielenterveys ongelmista. Internet sivun ylläpitäjä on vastuussa mitä hänen ylläpitämällään sivulla, facebook ryhmässä, suljetussa facebook ryhmässä kirjoitetaan. Jos kirjoitus sisältää kiihottamista kansanryhmää vastaan, levittää väkivaltaista grafiikka, ylläpitäjä on vastuussa sen poistamisessa. Jos ylläpitäjä ei poista viestejä, hän on myös vastuussa viestin sisällöstä. Silti ylläpitäjä ei ole vastuussa jos viesti sisältää laittoman uhkauksen. Helsingin Sanomille ja Ilta Sanomille kertoo että työntekijät ovat tyytyväisiä työnantajan toimenpiteisiin. Journalistiliiton kyselyn tuloksissa on paljon hajontaa työnantajan toimenpiteiden tyytyväisyyteen liittyen.