Palautekäytäntö kehittämiskohteena Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä

Abstract

Vuonna 2018 voimaan tuleva reformi muuttaa ammatillisen koulutuksen lainsäädännön, rahoitus- sekä ohjausjärjestelmän ja siten myös nykyiset toimintatavat. Työyhteisön muutos- ja kehitystilanteissa vuorovaikutuksella ja palautteella on keskeinen asema. Palautteella on tärkeä merkitys henkilöstön jaksamisessa, kehittymisessä ja työhyvinvoinnissa.

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää esimiehen ja alaisen välisen vuorovaikutuksen ja palautekäytännön nykytilaa sekä tehdä ehdotuksia niiden kehittämiseksi. Vuosittaisen työolobarometrin tulosten mukaan esimiesten ja alaisten välisessä vuorovaikutuksessa ja palautekäytännössä on kehitettävää.

Tutkimus toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena, jossa pääasiallisena tiedonhankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Työyhteisöstä haastatteluun osallistui sekä esimiehiä että työntekijöitä.

Tärkeimmäksi tulokseksi opinnäytetyössä nousi esimiehen ja työntekijän välinen luottamus. Työntekijä ei rohkene antaa palautetta esimiehelleen, jos luottamusta ei ole. Toinen tärkeä havainto oli, että ihmiset ymmärtävät palauteen käsitteenä eri tavoin ja että palautteen antaminen merkitsee heille eri asiaa. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että työntekijät pitävät arkipalautetta tärkeimpänä palautekanavana. Tärkeäksi koettiin myös järjestelmä, jossa palautetta voi antaa anonyymisti. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia laajemmin työyhteisötaitojen ja johtajana onnistumisen välisiä yhteyksiä.

The reform of vocational education and training in 2018 will change the current legislation, finances and policies. During transition in the workplace, communication, interaction and feedback are of significant importance. Feedback has a strong effect on how the personnel manage work-related stress, how they develop themselves and how they take care of their work wellbeing.

The purpose of this study was to find out the present state of superior–subordinate interaction, communication and feedback practises and to provide proposals on how to develop communication and feedback in the workplace. The results of the yearly working conditions survey show there is a need to develop the practices in communication and feedback between the superiors and subordinates. This thesis was carried out as an action research and the material was collected using theme interviews. Both the superiors and the subordinates were interviewed in the study.

The results on the study indicate firstly how important trust is between the superiors and the subordinates. The lack of trust discourages the subordinates from giving feedback. Secondly, it is also found that the word ‘feedback’ means different things to different people. Thirdly, the study shows that the subordinates find feedback in everyday situation to be the most important method of giving feedback to the superiors. Fourthly, the subordinates find it important that there is a system which makes it possible to give feedback anonymously in the workplace.

In the future it would be interesting to conduct a wider study on the relationship between working community skills and how superiors succeed in their work.