Luottamusmiehen sitouttaminen : Case: Finanssiala
Tervola, Vuokko (2017)
Tervola, Vuokko
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061113261
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061113261
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten motivoituneita ja sitoutuneita luottamusmiehet ovat tällä hetkellä finanssialalla. Lisäksi tavoitteena oli löytää käytännönläheisiä keinoja, joilla parannetaan luottamusmiesten sitoutumista sekä lisätään luottamusmiestoiminnan kiinnostavuutta tulevaisuudessa.
Sitoutuminen ja sitouttaminen ovat nykytyöelämässä ajankohtaisia ilmiöitä toimialasta riippumatta. Finanssialalla ollaan 1990-luvun laman jälkeen oltu rauhassa suuremmilta muutoksilta, mutta taas 2010-luvun molemmilla puolin muutostahti on kiihtynyt. Erityisesti OP Ryhmässä digitalisaatio ja robotisaatio on otettu käyttöön vauhdikkaasti, mikä on tarkoittanut suuren joukon irtisanomisia, kun eri toimintoja on ulkoistettu ja palveluita sähköistetty. Luottamustoiminnassa riittää tekemistä myös työmarkkinajärjestelmäkentän ja ammattiliittojen organisaatiomuutosten kanssa, jolloin kokeneet luottamushenkilötkin joutuvat mukautumaan uusiin toimintatapoihin, unohtamatta myöskään sitä tosiasiaa, että eläköityvien myötä yhä useammin luottamusmiehen tehtäviä ryhtyvät hoitamaan ihmiset ilman suurempaa kokemustaustaa – käsiteltävien asioiden ollessa yhä moniulotteisempia. Huomionarvoinen asia on myös se, että nuorempia sukupolvia on vaikea saada mukaan luottamusmiestoimintaan. Nämä edellä mainitut muutokset vaativat myös luottamusmieheltä suurta sitoutumista toimintaan.
Opinnäytetyön tietoperusta pohjautui muutokseen, motivaatioon, sitoutumiseen ja sitouttamiseen liittyvään teoriaan. Lisäksi työssä taustoitettiin hieman ammattiyhdistystoimintaa. Niin ikään tietoperustassa käsiteltiin itsensä johtamista, vaikuttamista sekä työnohjausta luottamusmiehen sitouttamisen työkaluina. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, jonka kohderyhmänä oli OP Ryhmän kaikki luottamusmiehet varaedustajineen, joilla oli voimassa oleva sähköpostiosoite Ammattiliitto Pron jäsenrekisterissä. Verkkokyselyn lisäksi omalla työpaikallani järjestettiin tulevaisuusverstas, jonka tarkoituksena oli löytää konkreettisia kehitysehdotuksia oman työyhteisöni luottamusmiestoimintaan.
Tutkimus oli tapaustutkimus, ja tutkimustuloksia analysoitiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin, kuten sisällönanalyysin ja suorien jakaumien avulla. Kyselyn vastausprosentti oli 19,5 prosenttia. Yleinen verkkokyselyiden vastausprosentti on noin kymmenen, joten tämän tutkimuksen tulosta voidaan pitää vähintäänkin tyydyttävänä. Tuloksista ilmeni, että selvästi yli puolet kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä oli motivoitunut ja sitoutunut luottamustoimintaansa. Kyselyn tuloksista näkyi myös selvästi muutoksen ajankohtaisuus eri muodoissaan. Sekä kyselyssä että tulevaisuusverstaan tuloksissa sitouttamista parantavina päätekijöinä sekä toiminnan houkuttelevuustekijöinä toistuivat samat asiat: perehdytys ja koulutus, luottamus, avoimuus ja tuen saanti eri asioissa, luottamustyön arvostus, palaute, aidot vaikuttamismahdollisuudet ja kompensaatio luottamustyöstä.
Luottamusmiestoiminnan tulevaisuutta ajatellen perehdytystä ja koulutusta tulisi muuttaa enemmän luottamusmiesten tarpeita vastaavaksi ja huomioida muuttuva maailma. Esimerkiksi koulutukseen pitäisi lisätä valmennusta itsensä johtamiseen ja työnohjaukseen liittyen sekä erityisesti vaikuttamistaitojen parantamiseksi. Lisäksi OP Ryhmän luottamusmiehille olisi hyvä laatia oma sitouttamisstrategia. Niin ikään luottamusmiesten muutosprosessien ymmärrykseen ja käsittelyyn on syytä panostaa.
Sitoutuminen ja sitouttaminen ovat nykytyöelämässä ajankohtaisia ilmiöitä toimialasta riippumatta. Finanssialalla ollaan 1990-luvun laman jälkeen oltu rauhassa suuremmilta muutoksilta, mutta taas 2010-luvun molemmilla puolin muutostahti on kiihtynyt. Erityisesti OP Ryhmässä digitalisaatio ja robotisaatio on otettu käyttöön vauhdikkaasti, mikä on tarkoittanut suuren joukon irtisanomisia, kun eri toimintoja on ulkoistettu ja palveluita sähköistetty. Luottamustoiminnassa riittää tekemistä myös työmarkkinajärjestelmäkentän ja ammattiliittojen organisaatiomuutosten kanssa, jolloin kokeneet luottamushenkilötkin joutuvat mukautumaan uusiin toimintatapoihin, unohtamatta myöskään sitä tosiasiaa, että eläköityvien myötä yhä useammin luottamusmiehen tehtäviä ryhtyvät hoitamaan ihmiset ilman suurempaa kokemustaustaa – käsiteltävien asioiden ollessa yhä moniulotteisempia. Huomionarvoinen asia on myös se, että nuorempia sukupolvia on vaikea saada mukaan luottamusmiestoimintaan. Nämä edellä mainitut muutokset vaativat myös luottamusmieheltä suurta sitoutumista toimintaan.
Opinnäytetyön tietoperusta pohjautui muutokseen, motivaatioon, sitoutumiseen ja sitouttamiseen liittyvään teoriaan. Lisäksi työssä taustoitettiin hieman ammattiyhdistystoimintaa. Niin ikään tietoperustassa käsiteltiin itsensä johtamista, vaikuttamista sekä työnohjausta luottamusmiehen sitouttamisen työkaluina. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, jonka kohderyhmänä oli OP Ryhmän kaikki luottamusmiehet varaedustajineen, joilla oli voimassa oleva sähköpostiosoite Ammattiliitto Pron jäsenrekisterissä. Verkkokyselyn lisäksi omalla työpaikallani järjestettiin tulevaisuusverstas, jonka tarkoituksena oli löytää konkreettisia kehitysehdotuksia oman työyhteisöni luottamusmiestoimintaan.
Tutkimus oli tapaustutkimus, ja tutkimustuloksia analysoitiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin, kuten sisällönanalyysin ja suorien jakaumien avulla. Kyselyn vastausprosentti oli 19,5 prosenttia. Yleinen verkkokyselyiden vastausprosentti on noin kymmenen, joten tämän tutkimuksen tulosta voidaan pitää vähintäänkin tyydyttävänä. Tuloksista ilmeni, että selvästi yli puolet kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä oli motivoitunut ja sitoutunut luottamustoimintaansa. Kyselyn tuloksista näkyi myös selvästi muutoksen ajankohtaisuus eri muodoissaan. Sekä kyselyssä että tulevaisuusverstaan tuloksissa sitouttamista parantavina päätekijöinä sekä toiminnan houkuttelevuustekijöinä toistuivat samat asiat: perehdytys ja koulutus, luottamus, avoimuus ja tuen saanti eri asioissa, luottamustyön arvostus, palaute, aidot vaikuttamismahdollisuudet ja kompensaatio luottamustyöstä.
Luottamusmiestoiminnan tulevaisuutta ajatellen perehdytystä ja koulutusta tulisi muuttaa enemmän luottamusmiesten tarpeita vastaavaksi ja huomioida muuttuva maailma. Esimerkiksi koulutukseen pitäisi lisätä valmennusta itsensä johtamiseen ja työnohjaukseen liittyen sekä erityisesti vaikuttamistaitojen parantamiseksi. Lisäksi OP Ryhmän luottamusmiehille olisi hyvä laatia oma sitouttamisstrategia. Niin ikään luottamusmiesten muutosprosessien ymmärrykseen ja käsittelyyn on syytä panostaa.