Vanhempien kokemuksia lastensa kuulo-ongelmista ja kuulon kuntoutuksesta
Visuri, Merja (2017)
Visuri, Merja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061313459
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061313459
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemuksia lapsensa kuulo-ongelmista ja kuulon kuntoutuksesta. Sen tavoitteena oli, että terveydenhoitajat voivat hyödyntää lasten kuulo-ongelmista saatua tietoa terveydenhoitajan työssä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui kuulon kuntoutuksen menetelmistä, kuulon kuntoutuspolusta ja äkillisen kuulonmenetyksen hoitamisesta. Opinnäytetyö oli osa Laurea-ammattikorkeakoulun ja Helsinki Ear Instituten yhteistä laadun kehittämishanketta. Helsinki Ear Institute on tinnituksen ja kuulovammojen tutkimukseen ja hoitoon erikoistunut lääkäriasema.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruuta varten haastateltiin kahta vanhempaa. Tulosten mukaan perheet olivat hyväksyneet lapsen kuulo-ongelman, vanhempien antama tuki lapselle lisäsi lapsen ja perheen hyvinvointia. Lapset hyväksyivät kuulovaurionsa, kun heillä oli vanhempiensa tuki. Haastatteluissa ilmeni, että lapsen elämää kuormitti pelko kuulonmenetyksestä ja tinnituksesta johtuva unenpuute. Lapsen voimavaroina olivat kehittynyt tunne-elämä, hankalien tilanteiden ongelmaratkaisutaidot ja entisten harrastusten jatkuminen.
Tuloksissa ilmeni, että perheiden tulisi saada tasokasta ja oikeanaikaista kuulon kuntoutusta, kun kuulo-ongelma todetaan. Lasten kasvaessa ja kehittyessä perheet tarvitsevat tukea vanhemmuuteen ja arjessa jaksamiseen. Vanhemmat tarvitsivat tukea ja tietoa lapsen terveen itsetunnon kehittymiseen, nukkumiseen, lasten harrastamiseen ja lapsen ammatinvalinta tilanteessa. Vanhemmat tukivat lasta ja hänen kykyä tunnistaa tekijät, jotka lisäävät esimerkiksi tinnituksen häiritsevyyttä. Lisäksi hoitavan tahon olisi hyvä tietää millaista tukea kuulo-ongelmista kärsivät lapset ja heidän perheensä tarvitsevat.
Opinnäytetyön tutkimustuloksista nousi esiin kuulo-ongelmaisen lapsen psyykkinen kuorma, jonka oli aiheuttanut jatkuva korvien soiminen. Kuulon kuntoutuksessa olisi tärkeää huomioida myös lapsen psyykkinen hyvinvointi. Jatkotutukimusaiheiksi ehdotan selvitystä, miten kuulo-ongelmaisen lapsen psyykkinen hyvinvointi toteutuu osana kuulon kuntoutusta ja miten peruskouluissa tehdään asennekasvatusta kuulosuojainten käytön edistämisestä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruuta varten haastateltiin kahta vanhempaa. Tulosten mukaan perheet olivat hyväksyneet lapsen kuulo-ongelman, vanhempien antama tuki lapselle lisäsi lapsen ja perheen hyvinvointia. Lapset hyväksyivät kuulovaurionsa, kun heillä oli vanhempiensa tuki. Haastatteluissa ilmeni, että lapsen elämää kuormitti pelko kuulonmenetyksestä ja tinnituksesta johtuva unenpuute. Lapsen voimavaroina olivat kehittynyt tunne-elämä, hankalien tilanteiden ongelmaratkaisutaidot ja entisten harrastusten jatkuminen.
Tuloksissa ilmeni, että perheiden tulisi saada tasokasta ja oikeanaikaista kuulon kuntoutusta, kun kuulo-ongelma todetaan. Lasten kasvaessa ja kehittyessä perheet tarvitsevat tukea vanhemmuuteen ja arjessa jaksamiseen. Vanhemmat tarvitsivat tukea ja tietoa lapsen terveen itsetunnon kehittymiseen, nukkumiseen, lasten harrastamiseen ja lapsen ammatinvalinta tilanteessa. Vanhemmat tukivat lasta ja hänen kykyä tunnistaa tekijät, jotka lisäävät esimerkiksi tinnituksen häiritsevyyttä. Lisäksi hoitavan tahon olisi hyvä tietää millaista tukea kuulo-ongelmista kärsivät lapset ja heidän perheensä tarvitsevat.
Opinnäytetyön tutkimustuloksista nousi esiin kuulo-ongelmaisen lapsen psyykkinen kuorma, jonka oli aiheuttanut jatkuva korvien soiminen. Kuulon kuntoutuksessa olisi tärkeää huomioida myös lapsen psyykkinen hyvinvointi. Jatkotutukimusaiheiksi ehdotan selvitystä, miten kuulo-ongelmaisen lapsen psyykkinen hyvinvointi toteutuu osana kuulon kuntoutusta ja miten peruskouluissa tehdään asennekasvatusta kuulosuojainten käytön edistämisestä.