Opetusratkaisun kehittäminen organisaatioiden näkökulmasta : Case: Professional Summer School 2016

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää Laurea-ammattikorkeakoulun toimeksiantona yhteiskehittämisen opetusratkaisua, ja selvittää, mitä arvoa yhteiskehittäminen tuottaa osallistuville organisaatioille ja oliko yhteiskehittämiselle mahdollisesti jotain haasteita. Muodostetun ymmärryksen perusteella on tarkoitus kehittää opetusratkaisua niin, että se tuottaa enemmän arvoa osallistuville organisaatioille sekä vastaa heidän tarpeisiin ja toiveisiin.

Opinnäytetyön keskeiset teoriat ovat arvon muodostuminen, yhteiskehittämiseen, avoin innovaatio ja asiakaskeskeinen logiikka. Lopputyössä näiden teorioiden muodostamaa viitekehystä käytetään lähtökohtana kehittämistyölle, jossa muodostetaan Business model canvas ja arvolupaus osallistuville organisaatioille. Osallistuvien organisaatioiden osallistumisen kyvykkyyksiä arvioidaan opinnäytetyön tekijän luomalla yhteiskehittämisen kypsyysmallilla.

Työssä muodostetaan syvällinen ymmärrys Professional Summer Schooliin osallistuvista organisaatioista opetusratkaisun tavoitteisiin liittyen. Lisäksi tutkitaan kahta organisaatiota, jotka eivät osallistuneet opetuskokonaisuuteen. Laadullisina tiedonhankintamenetelminä käytetään teemahaastatteluja ja kyselyä. Kehittämistyö toteutetaan palvelumuotoilun menetelmin.

Tuloksina esitetään asiakaskeskeisen ajattelun lisäämistä organisaatiossa, osallistavien menetelmien käyttämistä asiakkaiden tutkimiseen ja palvelukehitykseen. Arvolla on dynaaminen ja moniulotteinen luonne. Oppilaiden innovaatiot tuottivat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Organisaatioiden tarpeena oli saada syvempää ymmärrystä asiakkaan arvon muodostumisesta sekä lisätä ekosysteemiajattelua. Organisaatioiden osallistumisen aste vaihteli ei-yhteiskehittämistä-tasolta yhteistyö ja kumppanuus -tasolle. Organisaatiot tarvitsevat jatkuvan kehittämisen ja ratkaisukeskeisyyden kulttuuria. Opetusratkaisu antoi organisaatioille myös mahdollisuuden oppimiseen ja kehittymiseen.

Yhteiskehittämisen haasteena ovat osallistuvien organisaatioiden resurssipula sekä innovaatiotoiminnan suljettuus. Monet yritykset toimivat vielä siilomaisesti. Silloin ei pystytä ajattelemaan riittävän asiakaskeskeisesti ja rakentamaan organisaatiomallia niin, että se palvelee parhaiten asiakkaita. Palvelusta ei muodostu loppukäyttäjälle sujuva kokonaisuus, ellei palvelutuotantoa ole suunniteltu kokonaisvaltaisesti ja yhtenäiseksi.

Lopputyössä esitetään kypsyysmalli yhteiskehittämiselle sekä innovatiivisia kehitysehdotuksia siihen, miten opetusratkaisu muodostaisi tarkoituksenmukaisen yhteiskehittämisen ekosysteemin opiskelijoiden, koulujen ja organisaatioiden välille. Työssä esitetään haasteita, minkä vuoksi organisaatiot eivät lähde mukaan yhteiskehittämisen projekteihin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että organisaatio saa enemmän arvoa, kun se osallistuu yhteiskehittämisprosessiin kyvykkyysien kasvamisen myötä sekä loppukäyttäjät tulee osallistaa kehittämiseen mahdollisimman varhain ja laajasti. Silloin lopputulos palvelee parhaiten ja tarkoituksenmukaisemmin loppukäyttäjiä.

The objective of this thesis is to establish a deep understanding and develop a co-creation teaching solution for Laurea University of Applied Sciences as well as to find out what value the co-creation creates to the participating organizations and discover whether there are any challenges for co-creation. Based on the established understanding, the aim is to develop a learning solution so that it delivers more value to the participating organizations and responds to their needs and wishes.

The central concepts of this thesis are value creation, co-creation, open innovation and customer dominant logic. The framework of these theories is used as a starting point for development work, which will create a Business model canvas and a Value proposition for participating organizations. Participation of organizations is assessed by the author of the thesis by a new maturity model for co-creation.

The case study utilizes a variety of qualitative methods in order to develop a deep understanding of co-creation. This thesis presents a process of case study that aims for an understanding of the organizations participating in the Professional Summer School regarding the goals of the teaching solution. In addition, two organizations that did not participate in the teaching unit were studied. Combined insights are gathered from interviews and a questionnaire. Development work is carried out using service design methods.

The results are presented to increase customer-centric thinking in the organization, involve the use of methods for customer research and service development. Value creation has dynamic and multi-dimensional nature. Students' innovations generated new business opportunities. Organizations needed to have a deeper understanding of the customers´ value process and increase ecosystem thinking. The degree of involvement of the organizations varied from non-participation to staged participation and collaboration. Organizations need a culture of continuous development and a solution focus. The teaching solution also gave organizations an opportunity to learn and develop.

The challenge for co-creation is lack of resources of the participating organizations and the closedness of their innovation process. Many companies are still working in silos. Then it will not be able to think sufficiently customer-centric and build an organization model to serve the customers. The service does not become a smooth entity for the end-user unless the service delivery is designed in a holistic and unified manner.

The final thesis presents a maturity model for co-creation and innovative development suggestions on how the learning solution would form an appropriate co-creation of ecosystems between students, schools and organizations. Challenges are presented, which is why organizations do not participate in projects of co-creation. As a conclusion it can be said that the organisation gains more value when it participates in the co-creation process with increasing capabilities and end-users should be involved in development as early and as broadly as possible. The result then serves the end-users the best and most appropriately.