Valtimotautipotilaiden aerobinen kestävyys sekä Tulppa-kuntoutuksessa saatu ohjaus ja vertaistuki

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Tulppa-kuntoutus vaikuttaa valtimotautipotilaiden aerobiseen kestävyyteen ja Tulppa-kuntoutujien omaan liikunta-aktiivisuuteen. Opinnäytetyöllä pyrittiin lisäämään tietoisuutta siitä, millainen merkitys ohjauksella oli ollut kuntoutujille ja miten merkityksellisenä he pitivät eri toimijoilta saatua ohjausta sekä vertaistukea oman kuntoutumisensa kannalta.

Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen ja pieneltä osin kvalitatiivinen tutkimus. Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena ja kahdella kuuden minuutin kävelytestillä. Tutkimukseen osallistui kuusi vapaaehtoista tutkimushenkilöä (N=6).

Aineistona oli kuuden minuutin kävelytestin tulokset kuusi kuukautta ja 18 kuukautta Tulppa-kuntoutuksen jälkeen sekä kyselylomakkeiden vastaukset. Määrällisen aineiston muodostivat kuuden minuutin kävelytestitulokset sekä kyselylomakkeen monivalintakysymykset. Kävelytestitulokset analysoitiin Wilcoxonin testillä ja kyselylomakkeiden tuloksista analysoitiin frekvenssit, prosenttiosuudet sekä keski- ja hajontaluvut. Laadullisen aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia, joka tehtiin kyselylomakkeen avoimista kysymyksistä.

Koehenkilöt kokivat tarvinneensa ryhmämuotoista Tulppa-kuntoutusta ja kokivat siitä olleen hyötyä kuntoutumisessaan. Kävelytestituloksissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää muutosta kuuden kuukauden ja 18 kuukauden kuluttua Tulppa-kuntoutuksen alkamisesta. Pienen otoskoon vuoksi tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää suurempaan joukkoon. Jatkotutkimuksissa voisi selvittää, miten Tulppa-kuntoutuksen kesto vaikuttaa kuntoutumismotivaatioon sekä kokemukseen saadusta ohjauksesta ja vertaistuesta.

The purpose of this thesis was to find out how cardiac rehabilitation affects the cardiac rehabilitees' aerobic endurance and physical activity. The thesis aimed at increasing the awareness of the importance of guidance as well as how relevant the rehabilitees experienced the guidance and the peer support received from different actors in terms of their their own rehabilitation. The thesis was a quantitative study with a minor qualitative section. The thesis was executed as a survey and two six-minute walk tests. Six volunteers participated in this study (N=6).

The research material consisted of the results of the six-minute walk tests 6 months and 18 months after the cardiac rehabilitation and of the answers of the survey. The quantitative research material consisted of the results of the sixminute walk tests and of the answers to the survey's multiple choice questions. The results of the walk were analysed by using the Wilcoxon-test. Furthermore, frequencies, percentage as well as average and dispersion numbers were analysed from the results of the survey. The qualitative research material, on the other hand, consisted of the survey's open-ended questions and it was analysed by using content analysis.

Based on the test results, the test subjects experienced that they needed group cardiac rehabilitation and that it was beneficial for their rehabilitation. No statistically significant changes were observed in the six-minute walk test results between 6 months and 18 months after cardiac rehabilitation. The results of the study cannot be generalized because of the small number of the test subjets. Possible future research could aim to find out how the duration of the cardiac rehabilitation affects the motivation of the rehabilitee and the experience of the guidance and peer support.