Työttömien elämänlaatu : Työttömien arvioinnit terveydenhoitajan ja fysioterapeutin palvelujen merkityksestä elämänlaatuun
Saarelainen, Nina; Ropponen, Nina (2010)
Saarelainen, Nina
Ropponen, Nina
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010

Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037540
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037540
Tiivistelmä
Tutkimuksessa on kartoitettu työttömien arvioinnit terveydenhoitajan ja fysioterapeutin palvelujen merkitystä kotkalaisten työttömien elämänlaatuun. Työttömien elämänlaatua, joka koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalista elämänlaadun osa-alueesta, tutkittiin RAND-36-elämänlaatumittarin avulla. Ensimmäinen kysely tehtiin syyskuussa 2009 ja siihen osallistui 31 henkilöä. Helmikuussa 2010 tehtiin uusinta-kysely 13 henkilölle, jotka valikoituvat näistä 31 henkilöstä. Henkilöt valittiin sillä perusteella, että he olivat eniten käyttäneet sekä terveydenhoitajan että fysioterapeutin palveluja. Kahden kyselyn tuloksia verrattiin keskenään, vertailusta saatiin selville elämänlaadun lyhyen aikavälin muutokset.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että eniten työttömien terveyspalvelut olivat työttömien itsensä (n=13) arvioimina parantaneet fyysisiä toimintoja, kuten esimerkiksi kahden kilometrin kävelyä, juoksemista ja raskaiden tavaroiden nostelemista. Lisäksi työttömät olivat arvioineet, että fyysinen toimintakyky ei ollut aiheuttanut ongelmia heidän päivittäisissä toiminnoissaan helmikuussa 2010 niin paljon kuin syyskuussa 2009. Kivun kokeminen tai siitä aiheutuvien ongelmien esiintyminen oli myös alentunut. Seitsemän henkilöä oli kokenut terveytensä parantuneen tutkimuksen aikana. Psyykkisen toimintakyvyn alueella muutosta oli tapahtunut parempaa suuntaan. Sosiaalisen toimintakyvyn kannalta muutokset eivät olleet kovinkaan huomattavia. Psyykkisen hyvinvoinnin alueella hermostuneisuus ja alakuloisuus olivat vähentyneet, sekä onnellisuuden ja tyyneyden tunteet olivat kasvaneet. Sukupuolten välillä eroja löytyi fyysisen toimintakyvyn alueella.
Työttömien terveyspalvelut olivat merkityksellisiä työttömille. Tutkimus osoitti, että heidän elämänlaatunsa oli lyhyelläkin aikavälillä kohentunut. Terveyden edistämisen näkökulmasta terveydenhoitaja ja fysioterapeutti pystyivät vastata palveluillaan haas-tateltavien elämänlaatuun.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että eniten työttömien terveyspalvelut olivat työttömien itsensä (n=13) arvioimina parantaneet fyysisiä toimintoja, kuten esimerkiksi kahden kilometrin kävelyä, juoksemista ja raskaiden tavaroiden nostelemista. Lisäksi työttömät olivat arvioineet, että fyysinen toimintakyky ei ollut aiheuttanut ongelmia heidän päivittäisissä toiminnoissaan helmikuussa 2010 niin paljon kuin syyskuussa 2009. Kivun kokeminen tai siitä aiheutuvien ongelmien esiintyminen oli myös alentunut. Seitsemän henkilöä oli kokenut terveytensä parantuneen tutkimuksen aikana. Psyykkisen toimintakyvyn alueella muutosta oli tapahtunut parempaa suuntaan. Sosiaalisen toimintakyvyn kannalta muutokset eivät olleet kovinkaan huomattavia. Psyykkisen hyvinvoinnin alueella hermostuneisuus ja alakuloisuus olivat vähentyneet, sekä onnellisuuden ja tyyneyden tunteet olivat kasvaneet. Sukupuolten välillä eroja löytyi fyysisen toimintakyvyn alueella.
Työttömien terveyspalvelut olivat merkityksellisiä työttömille. Tutkimus osoitti, että heidän elämänlaatunsa oli lyhyelläkin aikavälillä kohentunut. Terveyden edistämisen näkökulmasta terveydenhoitaja ja fysioterapeutti pystyivät vastata palveluillaan haas-tateltavien elämänlaatuun.