Ihmiskauppa ja uhrin tunnistaminen

Abstract

Opinnäytetyön aiheena on ihmiskauppa ja uhrin tunnistaminen. Työn tarkoituksena oli selvittää ihmiskauppaan ja uhrin tunnistamiseen liittyvää tilannetta Suomessa sekä tuottaa sosiaalialalle tietoa ihmiskaupasta. Aihealue on Suomessa melko uusi, ja tämän vuoksi viranomaisten ja sosiaalialan toimijoiden keskuudessa on tarvetta selvitystyölle ja tietomateriaalin jäsentämiselle sellaiseen muotoon, joka hyödyntää ihmiskaupan vastaista käytännön toimintaa.

Opinnäytetyömme teoriaosuudessa käsitellään ihmiskauppaa ja uhrin auttamiseen liittyviä tekijöitä kansainvälisistä ja lainsäädännöllisistä näkökulmista. Siinä kuvataan myös ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää, uhriutumisen prosessia ja kuntouttamisen mahdollisuuksia.

Viranomaisille ja sosiaalialan toimijoille tehdyissä haastatteluissa teemakysymykset ovat muodostaneet haastattelujen rakenteen. Haastattelunäkökulmien ja teoreettisen tiedon välisen vertailun kautta on pyritty löytämään vastauksia siihen, mikä on ihmiskaupan ja uhrin tunnistamisen tilanne Suomessa ja miten aihealueen tietoisuutta voidaan kehittää sosiaalialalla.

Haastatteluista selviää, että ihmiskaupan vastainen työ on Suomessa vasta aluillaan ja lisää tietoa aiheesta tarvitaan kaikilla sektoreilla moniammatillisen työn kehittämiseksi ja ihmiskaupan uhrien auttamiseksi. Lainsäädäntö ja sen kehittäminen nousi haastatteluissa tärkeäksi osa-alueeksi. Selvitysaiheena jatkossa voisi olla vuoteen 2015 mennessä selvittää ihmiskaupan sen hetkinen tilanne Suomessa sekä tietoisuus

The subject of this thesis is trafficking in human beings and identification of victims in human trafficking. The aim of the study is to analyze the current situation of human trafficking and identification of victims in Finland and to provide information regarding the subject for the social services sector. The whole issue being relatively new in Finland, there is a need among authorities and social services professionals for articulated information that benefits operational measures taken against human trafficking.

The theoretical framework of the study focuses on human trafficking and identification of victims in human trafficking from international and jurisdictional perspectives. In this first section, the system of victim assistance, process of victimization, and possibilities of rehabilitation are also addressed.

In the empiric section of the study, thematic questions give structure to the interviews that were arranged with authorities and social sector professionals. By comparing theoretical and empiric data, the current situation of human trafficking and identification of victims in Finland is displayed. Furthermore, the need of improving awareness and understanding of the issues among social services sector must be addressed.

The interviews reveal that combating human trafficking is only in its early stages in Finland. In order to further develop cross professional cooperation and assist victims of human trafficking, more information about the phenomenon is needed in multiple sectors. Also, legislation and development of legislation proved to be an important theme among interviewees. Further research should be done to analyse the situation of human trafficking in Finland and awareness of the phenomenon among social sector professionals by 2015.