Korkeasaaren maine ja vaikuttavuus sosiaalisessa mediassa verrattuna valittuihin eläintarhoihin ja vapaa-ajankohteisiin

Abstract

Opinnäytetyömme aiheena on Korkeasaaren maine, vaikuttavuus sekä brändikuva yrityksen sosiaalisessa mediassa verraten muihin eläintarhoihin sekä vapaa-ajanviettopaikkoihin. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Korkeasaaren kanssa ja sen ohjaajana toimi Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori Mika Hentunen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa Korkeasaarelle konkreettista tietoa siitä, miten yritys on menestynyt sosiaalisessa mediassa verrattuna verrokkiryhmiin, ja antaa kehitysehdotuksia parantamaan yrityksen Underhood-tuloksia.

Pyrimme tutkimuksessa selvittämään Korkeasaaren mainetta ja vaikuttavuutta sosiaalisessa mediassa. Toteutustapana tutkimuksessa käytettiin Underhood-sivustoa. Tutkimuksessa käytiin läpi sosiaalisesta mediasta kerättyä statistiikkaa, jonka perusteella yritykset saivat tuloksia Underhood-sivuille heidän näkyvyydestään Twitter- ja Facebook-kanavilla, sekä dialogista ja samankaltaisuudesta yrityksen kohdeyleisön kanssa. Tutkimuksella haluttiin lisäksi selvittää minkä tyyppinen sisältö Korkeasaaren yleisöä kiinnosti eniten.

Opinnäytetyön teoreettinen puoli sisälsi tietoa sosiaalisesta mediasta, sekä yrityksestä sosiaalisen median sisällön tuottajana. Lisäksi työssä käytiin läpi brändiä käsitteenä, sen arvoa yritykselle sekä tapoja millä tätä mitataan. Viimeiseksi teoriaosuudessa kerrottiin myös konkreettisia tapoja miten yritys voi mahdollisesti parantaa brändikuvaansa.

Underhood-analyysissä selvisi, että Korkeasaari ei pärjännyt kovin hyvin verrattuna muihin verrattaviin eläintarhoihin, ja sillä oli toiseksi huonoin kokonaistulos. Eläintarhan melkein jokainen tulos Underhoodin analyysissä oli vertailukohteiden tulosten keskiarvon alapuolella. Suomalaisiin vapaa-ajanviettopaikkoihin verratessa Korkeasaari sai kuitenkin toiseksi parhaan kokonaistuloksen ja dialogituloksen. Jokainen Korkeasaaren Underhood-tulos oli vähintään sama kuin vertailukohteiden keskiarvo, ja suurin osa ylitti tämän.

Onnistuimme vertailemaan Korkeasaarta verrokkiryhmiin käyttäen Underhood-analyysiä, ja saimme annettua eläintarhalle myös kehitysehdotuksia, joilla sijoitusta voisi parantaa. Jatkotutkimuksessa Underhood-analyysiä voisi tehdä pidemmällä vertailukaudella, jolloin saataisiin mahdollisimman totuudenmukainen tulos.

The subject of this thesis was to find out the reputation, effectiveness and brand image of Korkeasaari on social media, compared to other zoos as well as other leisure centres. The study was carried out in co-operation with Korkeasaari zoo and its instructor was Laurea University of Applied Sciences’ professor Mika Hentunen. The purpose of our thesis was to provide Korkeasaari concrete information about the company’s success on social media in comparison to the other companies selected for this study. The thesis also aimed to present developmental ideas for the company to improve its Underhood-score.

This thesis aimed to study Korkeasaari zoo’s reputation and effectiveness on social media. The study was carried out using a site called Underhood. The site produces statistics based on the companies’ social media sites forming the basis for Underhood-scores. Underhood-scores include the companies’ visibility on Twitter and Facebook as well as the dialogue and similarity of conversation with the companies’ target group. This thesis also aimed to examine the type of content that Korkeasaari zoo’s target audience found the most interesting.

The theoretical part of the thesis included information about social media, and about the company as a content creator for social media, the concept of branding, its significance for the company as well as ways for the company to measure brand value. Concrete ways for a company to potentially improve their brand image were also studied.

Based on Underhood-analysis, the conclusion was that Korkeasaari was not very successful in comparison to the other zoos as it possessed the second worst overall score of the comparison. In this comparison, almost all the zoo’s scores were below average. However, compared to other Finnish leisure centres Korkeasaari got the best overall score as well as Dialogue-score. All the zoo’s scores were at least average and most above average.

This study succeeded in comparing Korkeasaari to the other selected companies using Underhood-analysis, and could offer the zoo developmental ideas to improve their overall Underhood-score. As an idea for further research a study could be conducted over a longer time span, in order to get as realistic results from the study as possible.