Hyvinkään sairaalan sisätautien, kirurgian ja neurologian vuodeosastojen kotiuttamisprosessin kartoittaminen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kartoitus Hyvinkään sairaalan sisätautien, kirurgian ja neurologian osastolle kotiutusprosessista, jotta kotiutuskäytäntöjä voitaisiin sairaalassa tehostaa ja yhtenäistää jatkossa.

Opinnäytetyön menetelmä on laadullinen tutkimusmenetelmä. Aineisto kerättiin haastattelemalla sisätautien osastolta 12 hoitajaa, kirurgiselta osastolta 8 hoitajaa ja neurologiselta osastolta 5 hoitajaa. Haastatteluissa kerättiin hoitajien kokemuksia kotiuttamisesta ja erilaisista kotiuttamiskäytännöistä. Haastatteluiden jälkeen aineisto litteroitiin, ja tämän jälkeen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä ylilääkäri Hanna Tapanaisen kanssa. Hanna Tapanainen käytti samaa haastattelupohjaa lääkäreiden haastatteluissa keskijohdon koulutuksen lopputyössään. Tämän opinnäytetyön ja Tapanaisen työn tuloksia voidaan jatkossa vertailla.

Analysoinnin varhaisessa vaiheessa tuli esille osastojen eroavaisuudet kotiuttamisprosessissa. Eroavaisuuksia tuli esille hoitajien kertomana esimerkiksi lääkärien ja hoitajien toimenkuvassa ja eri tahojen yhteistyössä. Selkeämpää vuorovaikutusta lääkärien ja hoitajien välillä kaivattiin. Usea hoitaja koki ongelmaksi potilaan hyvässä kotiuttamisessa ennakoinnin puuttumisen sekä ajanpuutteen potilaiden taustojen selvittämisessä ja onnistuneen kotiuttamisen toteuttamisessa.

Lääkärin rooli vaikuttaa vaihtelevan osastojen välillä, esimerkiksi sisätautien vuodeosastolla lääkäri on tiiviimmin mukana kotiuttamisdialogissa, kun taas kirurgisella vuodeosastolla lääkärin rooli on suppeampi. Kehittämisehdotuksena jokaiselle osastolle voisi tehdä integroidun check-listan kotiuttamiseen, jokaisella osastolla voisi olla oma kotiutushoitaja sekä kirurgisella vuodeosastolla voisi olla lääkäri, joka vastaisi osaston potilaista virka-aikana.

The purpose of this thesis was to find out the differences in discharge processes in Hyvinkää hospital’s wards of internal medicine, surgery and neurology, so that discharge practices could be intensified and could be unified in the future.

The research method used in this thesis was a qualitative one.The thesis material was collected by interviewing 12 nurses on the ward of internal medicine, 8 nurses on the surgical ward and 5 nurses on the neurological ward. In the interviews the nurses described their own experiences relating to discharge and different practices in connection with the discharge. The interview material was first transcribed and after that the received material was analyzed with the use of content analysis technique.

This thesis was done in cooperation with Head Physician Hanna Tapanainen. Hanna Tapanainen used in her management training programme the same interview form as we did. The results of this thesis and of the work of Tapanainen can in the future be compared.

At a very early stage of analysis differences arose between the discharging processes. Many different practices were found when discussing with nurses, for example in nurses’ and doctors’ job descriptions and in cooperation with operators. Also more interaction between nurses and doctors was wanted during the discharge prosess. Several nurses felt that problems in efficient discharging of patients were lack of anticipation and lack of time in researching patients’ backgrounds as well as in the discharging process itself.

The role of the doctors seemed to vary between wards. At the internal medicine ward the doctor was more closely within the discharge dialogue, whereas in the surgery ward the role of the doctor was more narrow. As a proposal for future development, a common integrated checklist for discharge planning is suggested. In addition to this, in every department there could be a dedicated discharging nurse, and in surgical ward one assigned doctor responsible for discharging patients during office hours.