Pohjois-Haagan yhteiskoulun urheilulukion 1. luokkalaisten urheiluvammariskin ennustaminen kehon liikekontrollia testaamalla
Heikkinen, Elisa; Matveinen, Mats (2017)
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090414781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090414781
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on edistää Pohjois-Haagan yhteiskoulun (PHYK) urheilulukion 1. vuoden opiskelijoiden terveyttä ja fyysistä suorituskykyä sekä tuottaa tietoa heidän kehon liike-kontrollin kyvystä tuottaa koordinoitua liikkumista. Opinnäytetyön tavoitteet ovat: tuottaa urheilulukiolaisille ja PHYK:n urheiluvalmennukselle kehon liikehallintaa ja lihastasapainoa arvioivan FMS – testin mahdollista TULE-riskiä ennustava tulosinformaatio koko urheilulukion 1. luokan osalta; luokittaa suurimpien lajiryhmien lajityyppikohtaiset testitulokset sekä tutkia mahdollisen loukkaantumishistorian yhteyttä testituloksiin. Lisäksi tavoitteena on luoda pohjaa tuleville tutkimuksille vammojen ennaltaehkäisyn kannalta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu PHYK:n opiskelijoista, nuorten urheiluvalmennuksen perusteista, urheiluvammoista ja niiden ennaltaehkäisystä, kehon liikekontrollista ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä Functional Movement Screeningistä.
Opinnäytetyön tulososan tietojen keräämiseksi toteutettiin PHYK:n 1. luokkalaisille FMS- testi. Lisäksi esitietoja kerättiin kyselylomakkeella ja tulosten analysointiin käytettiin SPSS – ja Microsoft Excel Pivot - taulukkolaskentaohjelmia. Tulososassa etsittiin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen, joita olivat: 1. Onko Functional Movement Screenin testituloksen ja opiskelijoiden vamma-historian välillä osoitettavissa tilastollista yhteyttä; 2. Onko tutkimusjoukon vammojen vamma-alueilla ja vammatyypeillä sekä FMS – testillä saaduilla urheiluvammariskiä ennustavilla tuloksilla osoitettavissa olevaa tilastollista yhteyttä ja 3. Onko liikekontrollin testaamisella osoitettavissa erisuuruisia lajien välisiä loukkaantumisriskitasoja.
Tuloksien perusteella vammahistorialla ei ole tilastollista yhteyttä FMS- testitulokseen. Myöskään tilastollista yhteyttä tutkimusjoukon vammojen vamma-alueille ja vammatyypeille sekä FMS – testin tuloksille ei ole mahdollista laskea. Tuloksista voidaan kuitenkin todeta, että lajin, jossa oli suurin määrä loukkaantuneita 6 kuukauden sisällä, edustajilla oli myös huonoin FMS-tuloksen keskiarvo. Mitä vähemmän loukkaantuneita lajin edustajissa on ollut, sen parempi oli myös FMS-tulos. Tulososan mukaan yksittäisellä liikekontrollin testikerralla on vaikea osoittaa erisuuruisia lajien välisiä loukkaantumisriskitasoja. Kuitenkin verratessa yksittäisiä FMS-tulosten osioita lajityypillisiin vammoihin saadaan esille mahdollisia lajikohtaisia loukkaantumisriskejä. Koripalloilijoiden keskivartalon hallintapunnerruksen tuloksia tarkasteltaessa kävi ilmi, että koripalloilijoiden vahvempi keskivartalo ja vahvempi keskivartalon ja hartiarenkaan yhteistoiminta voisivat olla keino loukkaantumisriskin pienenemiseen lajissa.
Kyselylomakkeen esitiedoille eli sukupuolelle, pääurheilulajille, painoindeksille, kokonaisruokavaliolle, unen määrälle, kokonaisharjoittelumäärälle ja vammahistorialle ei myöskään löydetty tilastollista yhteyttä FMS-testin tuloksen kanssa. Teoreettisen viitekehyksen perusteella näillä kaikilla tekijöillä on kuitenkin vaikutusta urheiluvammojen syntyyn ja ne ovat olennaisia seikkoja urheiluvammojen ennaltaehkäisyssä. Tästä johtopäätöksenä todetaan, että tämän tutkimusjoukon ollessa kyseessä, yksittäisellä Functional Movement Screeningin tuloksella ei voida suoraan ennustaa mahdollista urheiluvammariskiä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu PHYK:n opiskelijoista, nuorten urheiluvalmennuksen perusteista, urheiluvammoista ja niiden ennaltaehkäisystä, kehon liikekontrollista ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä Functional Movement Screeningistä.
Opinnäytetyön tulososan tietojen keräämiseksi toteutettiin PHYK:n 1. luokkalaisille FMS- testi. Lisäksi esitietoja kerättiin kyselylomakkeella ja tulosten analysointiin käytettiin SPSS – ja Microsoft Excel Pivot - taulukkolaskentaohjelmia. Tulososassa etsittiin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen, joita olivat: 1. Onko Functional Movement Screenin testituloksen ja opiskelijoiden vamma-historian välillä osoitettavissa tilastollista yhteyttä; 2. Onko tutkimusjoukon vammojen vamma-alueilla ja vammatyypeillä sekä FMS – testillä saaduilla urheiluvammariskiä ennustavilla tuloksilla osoitettavissa olevaa tilastollista yhteyttä ja 3. Onko liikekontrollin testaamisella osoitettavissa erisuuruisia lajien välisiä loukkaantumisriskitasoja.
Tuloksien perusteella vammahistorialla ei ole tilastollista yhteyttä FMS- testitulokseen. Myöskään tilastollista yhteyttä tutkimusjoukon vammojen vamma-alueille ja vammatyypeille sekä FMS – testin tuloksille ei ole mahdollista laskea. Tuloksista voidaan kuitenkin todeta, että lajin, jossa oli suurin määrä loukkaantuneita 6 kuukauden sisällä, edustajilla oli myös huonoin FMS-tuloksen keskiarvo. Mitä vähemmän loukkaantuneita lajin edustajissa on ollut, sen parempi oli myös FMS-tulos. Tulososan mukaan yksittäisellä liikekontrollin testikerralla on vaikea osoittaa erisuuruisia lajien välisiä loukkaantumisriskitasoja. Kuitenkin verratessa yksittäisiä FMS-tulosten osioita lajityypillisiin vammoihin saadaan esille mahdollisia lajikohtaisia loukkaantumisriskejä. Koripalloilijoiden keskivartalon hallintapunnerruksen tuloksia tarkasteltaessa kävi ilmi, että koripalloilijoiden vahvempi keskivartalo ja vahvempi keskivartalon ja hartiarenkaan yhteistoiminta voisivat olla keino loukkaantumisriskin pienenemiseen lajissa.
Kyselylomakkeen esitiedoille eli sukupuolelle, pääurheilulajille, painoindeksille, kokonaisruokavaliolle, unen määrälle, kokonaisharjoittelumäärälle ja vammahistorialle ei myöskään löydetty tilastollista yhteyttä FMS-testin tuloksen kanssa. Teoreettisen viitekehyksen perusteella näillä kaikilla tekijöillä on kuitenkin vaikutusta urheiluvammojen syntyyn ja ne ovat olennaisia seikkoja urheiluvammojen ennaltaehkäisyssä. Tästä johtopäätöksenä todetaan, että tämän tutkimusjoukon ollessa kyseessä, yksittäisellä Functional Movement Screeningin tuloksella ei voida suoraan ennustaa mahdollista urheiluvammariskiä.