"Miércoles Multicultural -Kulttuurien keskiviikko" Tietoisuuden lisääminen monikulttuurisuudesta ja alkuperäiskansoista varhaiskasvatuksessa luovin menetelmin
Volama, Annika (2017)
Volama, Annika
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091815198
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091815198
Tiivistelmä
Tämän kansainvälisen opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta monikulttuurisuudesta ja alkuperäiskansoista varhaiskasvatuksessa luovien toimintojen keinoin. Tietousuuden lisääminen kohdistui niin päiväkodin työntekijöihin, lapsiin kuin lasten vanhempiinkin. Opinnäytetyössä pyrittiin hyödyntämään Laurea-ammattikorkeakoulun Tikkurilan yksikössä opiskeltavia sosiaalialan luovia menetelmiä sekä toteuttamaan kansainvälinen opinnäytetyö, joka palvelisi myös kulttuurien ymmärtämisessä. Kehittämistehtävän tarve lähti kyseisen toiminnan vähäisyydestä päiväkodissa. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin interkulttuurisessa päiväkoti Adkintunissa Santiagossa, Chilessä.
Opinnäytetyö koostuu työn taustan ja tarkoituksen kuvailusta, teoreettisesta viitekehyksestä, toiminnan kuvauksesta ja eettisestä pohdinnasta sekä toiminnan tuloksista ja analyysistä. Teoreettinen osuus käsittelee varhaiskasvatusta, monikulttuurisuutta ja alkuperäiskansoja, lapsilähtöisyyttä, sosiokulttuurista innostamista, lapsen kohtaamista, lapsen leikkiä, ihmisen kehitysteorioita, kasvua ja kehitystä, luovia toimintoja ja niiden hyödyntämistä varhaiskasvatuksessa, sekä alkuperäiskansojen kulttuuriperinteitä. Toiminnan kuvaus avaa tarkemmin toimintakertojen sisältöjä ja eettisyyden toteutumista toiminnassa. Toiminta koostui neljästätoista toimintakerrasta ja jokainen kerta toteutettiin hyödyntäen erilaista luovaa toimintoa kuin edellisellä kerralla, kuitenkin teemoja toistaen. Osa toimintakerroista oli myös varsinaista toimintaa tukevaa ja aiheeseen virittävää ohjausta. Toiminnan lähtökohtana olivat lapsilähtöisyys, leikki ja lapsen onnistunut kohtaaminen.
Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, ja toiminnassa hyödynnettiin luovia menetelmiä: kuvaa, musiikkia, tanssia ja draamaa. Toiminnallisuus palveli parhaiten opinnäytetyötä ja erilaiset menetelmät loivat vaihtelua sekä laajempaa mahdollisuutta osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Toiminnan kautta päiväkodissa tutustuttiin Latinalaisen Amerikan karttaan ja lippuihin, sekä Chileä ja sitä ympäröiviä maita asuttaviin alkuperäiskansoihin. Osassa aktiviteeteista tuli konkreettisia teoksia työn tuloksena, esimerkiksi kuvataiteessa kartta ja liput sekä erilaiset alkuperäiskansojen hahmot. Muissa aktiviteeteissa tuotoksena syntyi yhteisiä hetkiä ja liikunnan iloa, kuten draamallisen osuuden aimara-naisen kanoottiretki tai rapa nuiden tyypillinen tanssituokio. Päiväkoti sai sähköisen- ja paperiversion toimintaa jatkavasta suunnittelupohjasta. Lisäksi osa tuotetuista materiaaleista jäi malliksi päiväkotiin jatkokäyttöä varten.
Alun haasteellisuuden ja muutosten jälkeen työ tuotti tulosta ja onnistumisen kokemuksia. Sekä henkilökunta, lapset että vanhemmat saivat uutta tietoutta monikulttuurisuudesta ja alkuperäiskansoista. Monikulttuurista toimintaa tarvitaankin lisää ja erityisesti alkuperäiskansoihin suuntautunutta tietoutta. Kieli-, kulttuuri- ja toimintatapaerot aiheuttivat haasteita kehittämiselle sekä toiminnan jatkuvuudelle. Kokonaisuudessaan toiminta oli kuitenkin onnistunut ja oppimistehtävä tuli täytettyä. Toimintaa voidaan toisintaa tulevaisuudessa eri varhaiskasvatusympäristöissä. Tuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen lisäksi alan opinnoissa, esimerkiksi ulkomaan vaihdossa tai vastaavaa opinnäytetyötä tehtäessä.
Opinnäytetyö koostuu työn taustan ja tarkoituksen kuvailusta, teoreettisesta viitekehyksestä, toiminnan kuvauksesta ja eettisestä pohdinnasta sekä toiminnan tuloksista ja analyysistä. Teoreettinen osuus käsittelee varhaiskasvatusta, monikulttuurisuutta ja alkuperäiskansoja, lapsilähtöisyyttä, sosiokulttuurista innostamista, lapsen kohtaamista, lapsen leikkiä, ihmisen kehitysteorioita, kasvua ja kehitystä, luovia toimintoja ja niiden hyödyntämistä varhaiskasvatuksessa, sekä alkuperäiskansojen kulttuuriperinteitä. Toiminnan kuvaus avaa tarkemmin toimintakertojen sisältöjä ja eettisyyden toteutumista toiminnassa. Toiminta koostui neljästätoista toimintakerrasta ja jokainen kerta toteutettiin hyödyntäen erilaista luovaa toimintoa kuin edellisellä kerralla, kuitenkin teemoja toistaen. Osa toimintakerroista oli myös varsinaista toimintaa tukevaa ja aiheeseen virittävää ohjausta. Toiminnan lähtökohtana olivat lapsilähtöisyys, leikki ja lapsen onnistunut kohtaaminen.
Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, ja toiminnassa hyödynnettiin luovia menetelmiä: kuvaa, musiikkia, tanssia ja draamaa. Toiminnallisuus palveli parhaiten opinnäytetyötä ja erilaiset menetelmät loivat vaihtelua sekä laajempaa mahdollisuutta osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Toiminnan kautta päiväkodissa tutustuttiin Latinalaisen Amerikan karttaan ja lippuihin, sekä Chileä ja sitä ympäröiviä maita asuttaviin alkuperäiskansoihin. Osassa aktiviteeteista tuli konkreettisia teoksia työn tuloksena, esimerkiksi kuvataiteessa kartta ja liput sekä erilaiset alkuperäiskansojen hahmot. Muissa aktiviteeteissa tuotoksena syntyi yhteisiä hetkiä ja liikunnan iloa, kuten draamallisen osuuden aimara-naisen kanoottiretki tai rapa nuiden tyypillinen tanssituokio. Päiväkoti sai sähköisen- ja paperiversion toimintaa jatkavasta suunnittelupohjasta. Lisäksi osa tuotetuista materiaaleista jäi malliksi päiväkotiin jatkokäyttöä varten.
Alun haasteellisuuden ja muutosten jälkeen työ tuotti tulosta ja onnistumisen kokemuksia. Sekä henkilökunta, lapset että vanhemmat saivat uutta tietoutta monikulttuurisuudesta ja alkuperäiskansoista. Monikulttuurista toimintaa tarvitaankin lisää ja erityisesti alkuperäiskansoihin suuntautunutta tietoutta. Kieli-, kulttuuri- ja toimintatapaerot aiheuttivat haasteita kehittämiselle sekä toiminnan jatkuvuudelle. Kokonaisuudessaan toiminta oli kuitenkin onnistunut ja oppimistehtävä tuli täytettyä. Toimintaa voidaan toisintaa tulevaisuudessa eri varhaiskasvatusympäristöissä. Tuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen lisäksi alan opinnoissa, esimerkiksi ulkomaan vaihdossa tai vastaavaa opinnäytetyötä tehtäessä.