Valmentavan johtamisen mahdollisuudet ravintola-alan ketjuyrityksessä
Toffela, Charlotta (2017)
Toffela, Charlotta
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017092815528
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017092815528
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kohdeyrityksen johtamisen nykytilaa ja sitä, soveltuisivatko valmentavan johtamisen metodit kyseiselle ketjuyritykselle, joka toimii ravintola-alalla. Tarkoitus oli myös selvittää, näkyykö valmentava johtaminen jo nyt jollain muotoa kohdeyrityksessä ja miten valmentamista hyödyntämällä voisi osaamista, johtamista ja johtamisen apuvälineitä, kuten kehityskeskustelua, kehittää.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu suurilta osin valmentavan johtamismallin ympärille. Valmentava johtaminen on yksi tämän hetken suurimmista johtamistrendeistä. Teoriaosuudessa käsitellään myös palautteenantoa sekä kehityskeskusteluprosessia. Opinnäytetyön tietoperustassa on hyödynnetty alan kirjallisuutta sekä verkkolähteitä ja artikkeleja.
Empiirinen osuus pyrkii saavuttamaan opinnäytetyön tavoitteet ja löytämään vastauksia neljään tutkimuskysymykseen, jotka liittyvät pääosin valmentavaan johtamiseen. Opinnäytetyön empiirinen osuus suoritettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen teemahaastattelua pääasiallisena aineistonkeruumenetelmänä. Tutkimusryhmään kuuluivat kohdeyrityksen ravintolapäälliköt ja heidän esimiehensä. Tutkimukseen haastateltiin kuutta henkilöä. Tutkimusaineisto litteroitiin ja sitä analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimus toteutettiin kaikilta osin eettisesti.
Empiirisen tutkimuksen tulokset jaoteltiin kolmeen teemaan: johtamisen nykytila ja osaamisen kehittäminen, valmentava johtaminen nyt ja tulevaisuudessa sekä kehityskeskustelut nyt ja tulevaisuudessa. Tuloksista selvisi, että kohdeyrityksen esimiesten johtamistavoissa sekä osaamistasossa on merkittäviä eroja toimipaikasta ja henkilöstä riippuen. Valmentavan johtamisen metodeita ei yrityksessä juurikaan oltu tähän mennessä hyödynnetty, mutta niistä oltiin esimiestasolla kiinnostuneita. Kehityskeskustelut nähtiin hyödyllisinä, mutta toisaalta kaikki esimiehet eivät niitä osanneet käyttää kovin tehokkaasti johtamisen apuvälineenä. Lisäksi kehityskeskustelun kysymyslomakkeen koettiin olevan päivittämisen tarpeessa.
Tärkeä kehittämiskohde yrityksellä on tutkimuksen perusteella etenkin osaamisen kehittämisessä. Valmentavan johtamisen malli voisi soveltua kohdeyritykselle, mutta sen käyttöönotto vaatisi ensin lisäselvityksiä ja -tutkimuksia, huomattavia muutoksia työskentelytavoissa ja asenteissa sekä taloudellista panostamista. Toisaalta valmentava johtaminen todennäköisesti lisäisi henkilöstön sitoutuneisuutta ja motivaatiota. Opinnäytetyön tekijä laati kohdeyritykselle myös ehdotuksen uudeksi kehityskeskustelulomakkeeksi. Siinä on huomioitu valmentavan johtamisen periaatteita.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu suurilta osin valmentavan johtamismallin ympärille. Valmentava johtaminen on yksi tämän hetken suurimmista johtamistrendeistä. Teoriaosuudessa käsitellään myös palautteenantoa sekä kehityskeskusteluprosessia. Opinnäytetyön tietoperustassa on hyödynnetty alan kirjallisuutta sekä verkkolähteitä ja artikkeleja.
Empiirinen osuus pyrkii saavuttamaan opinnäytetyön tavoitteet ja löytämään vastauksia neljään tutkimuskysymykseen, jotka liittyvät pääosin valmentavaan johtamiseen. Opinnäytetyön empiirinen osuus suoritettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen teemahaastattelua pääasiallisena aineistonkeruumenetelmänä. Tutkimusryhmään kuuluivat kohdeyrityksen ravintolapäälliköt ja heidän esimiehensä. Tutkimukseen haastateltiin kuutta henkilöä. Tutkimusaineisto litteroitiin ja sitä analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimus toteutettiin kaikilta osin eettisesti.
Empiirisen tutkimuksen tulokset jaoteltiin kolmeen teemaan: johtamisen nykytila ja osaamisen kehittäminen, valmentava johtaminen nyt ja tulevaisuudessa sekä kehityskeskustelut nyt ja tulevaisuudessa. Tuloksista selvisi, että kohdeyrityksen esimiesten johtamistavoissa sekä osaamistasossa on merkittäviä eroja toimipaikasta ja henkilöstä riippuen. Valmentavan johtamisen metodeita ei yrityksessä juurikaan oltu tähän mennessä hyödynnetty, mutta niistä oltiin esimiestasolla kiinnostuneita. Kehityskeskustelut nähtiin hyödyllisinä, mutta toisaalta kaikki esimiehet eivät niitä osanneet käyttää kovin tehokkaasti johtamisen apuvälineenä. Lisäksi kehityskeskustelun kysymyslomakkeen koettiin olevan päivittämisen tarpeessa.
Tärkeä kehittämiskohde yrityksellä on tutkimuksen perusteella etenkin osaamisen kehittämisessä. Valmentavan johtamisen malli voisi soveltua kohdeyritykselle, mutta sen käyttöönotto vaatisi ensin lisäselvityksiä ja -tutkimuksia, huomattavia muutoksia työskentelytavoissa ja asenteissa sekä taloudellista panostamista. Toisaalta valmentava johtaminen todennäköisesti lisäisi henkilöstön sitoutuneisuutta ja motivaatiota. Opinnäytetyön tekijä laati kohdeyritykselle myös ehdotuksen uudeksi kehityskeskustelulomakkeeksi. Siinä on huomioitu valmentavan johtamisen periaatteita.