Etätyö ja sen kehittäminen Vantaan kaupungin maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla
Turunen, Piritta (2017)
Turunen, Piritta
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100615790
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100615790
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Vantaan kaupungin maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala. Sen toiminnoista keskitytään kaupunkisuunnitteluun, tilakeskukseen ja kuntatekniikan keskukseen. Tutkimuksen tavoite oli selvittää etätyön tekemisen määrä, kokemuksia etätöistä sekä kartoittaa mahdollisia kehityskohteita. Lisäksi selvitetään etäjohtamisen erityispiirteitä sekä etätyöhön soveltuvia työtehtäviä. Opinnäytetyössä tutkitaan myös luottamusta etätyön tekemisen lähtökohtana, etätyön vaikutusta työmotivaatioon sekä etätyön eri hyötyjä ja haasteita.
Etätöiden tekemistä ja kokemuksia siitä kaupunkisuunnittelussa, tilakeskuksessa ja kuntatekniikan keskuksessa tutkittiin sekä henkilöstölle suunnatulla Webropol-kyselyllä että viidelle esimiehelle tehdyllä teemahaastattelulla. Kysely ja teemahaastattelut toteutettiin kesä-heinäkuussa 2017.
Teoriaosan alussa määritellään etätyö käsitteenä, jonka jälkeen teoreettinen viitekehys luodaan jaetun johtajuuden ja muutosjohtajuuden teorioista. Lisäksi käsitellään etätyön tekemisen hyötyjä ja haasteita niin työntekijöille kuin esimiehille. Teorian lisäksi etätöiden tekemistä Suomessa käydään läpi tilastojen valossa ja luodaan katsaus etätyön tekemisen kehitysnäkymiin.
Webropol-kyselyyn vastanneista noin 60 % tekee etätöitä. Yleisin syy tehdä etätöitä on se, että kotona voi paremmin keskittyä työtehtäviin, esimerkiksi kirjallisiin tehtäviin ja lukemiseen. Lisäksi tärkeää oli se, että etäpäivinä pystyy itse määrittelemään työaikansa joustavasti. Yleensä ottaen henkilöstön kokemukset etätöiden tekemisestä olivat myönteisiä. Esimiehen tavoittaa etäpäivinäkin hyvin tarvittaessa ja opastusta etätöihin on ollut tarjolla. Etätyöpäivien tavoitteet olivat myös selkeitä, koska ne oli usein itse asetettuja. Kehitysehdotuksina toivottiin etätyöhön soveltuvaa tekniikkaa myös kotiin ja pelisääntöjen kirkastamista työaikoihin liittyen. Lisäksi toivottiin, että etätyöpäivä rinnastettaisiin toimistolla tehtyyn työpäivään niin, ettei etäpäivinäkään tarvitsisi työtehtävistä raportoida erikseen. Useat toivoivat, että voisivat tehdä enemmän etätöitä.
Myös esimiehille tehdyissä teemahaastatteluissa tuli ilmi, että etätyön tekemiseen suhtauduttiin positiivisesti. Luottamus toimii etätyössä samalla tavalla kuin toimipaikalla työskennellessä, koska asiantuntijatyössä työntekijä itse asettaa omia tavoitteita ja muualta tulevissa aikatauluissa on pysyttävä. Johtajuus on jaettua johtajuutta, jossa työntekijä itse ottaa vastuuta oman työn suorittamisesta. Koska useinmiten etätöitä tehdään osa-aikaisesti, ei johtajuus ole merkittävästi erilaista etäpäivinä. Lähivuosina tilanne varmasti muuttuu, kun yhä enemmän johdetaan virtuaalitiimejä, jossa kaikki tiimin jäsenet eivät ole paikalla yhtä aikaa. Silloin myös esimiesten rooli muuttuu enemmän valmentajan rooliksi. Kehityssuunta on se, että työajan seuraamisen sijaan etäjohtamisessa seurataan enemmän työn tulosten saavuttamista.
Etätöiden tekemistä ja kokemuksia siitä kaupunkisuunnittelussa, tilakeskuksessa ja kuntatekniikan keskuksessa tutkittiin sekä henkilöstölle suunnatulla Webropol-kyselyllä että viidelle esimiehelle tehdyllä teemahaastattelulla. Kysely ja teemahaastattelut toteutettiin kesä-heinäkuussa 2017.
Teoriaosan alussa määritellään etätyö käsitteenä, jonka jälkeen teoreettinen viitekehys luodaan jaetun johtajuuden ja muutosjohtajuuden teorioista. Lisäksi käsitellään etätyön tekemisen hyötyjä ja haasteita niin työntekijöille kuin esimiehille. Teorian lisäksi etätöiden tekemistä Suomessa käydään läpi tilastojen valossa ja luodaan katsaus etätyön tekemisen kehitysnäkymiin.
Webropol-kyselyyn vastanneista noin 60 % tekee etätöitä. Yleisin syy tehdä etätöitä on se, että kotona voi paremmin keskittyä työtehtäviin, esimerkiksi kirjallisiin tehtäviin ja lukemiseen. Lisäksi tärkeää oli se, että etäpäivinä pystyy itse määrittelemään työaikansa joustavasti. Yleensä ottaen henkilöstön kokemukset etätöiden tekemisestä olivat myönteisiä. Esimiehen tavoittaa etäpäivinäkin hyvin tarvittaessa ja opastusta etätöihin on ollut tarjolla. Etätyöpäivien tavoitteet olivat myös selkeitä, koska ne oli usein itse asetettuja. Kehitysehdotuksina toivottiin etätyöhön soveltuvaa tekniikkaa myös kotiin ja pelisääntöjen kirkastamista työaikoihin liittyen. Lisäksi toivottiin, että etätyöpäivä rinnastettaisiin toimistolla tehtyyn työpäivään niin, ettei etäpäivinäkään tarvitsisi työtehtävistä raportoida erikseen. Useat toivoivat, että voisivat tehdä enemmän etätöitä.
Myös esimiehille tehdyissä teemahaastatteluissa tuli ilmi, että etätyön tekemiseen suhtauduttiin positiivisesti. Luottamus toimii etätyössä samalla tavalla kuin toimipaikalla työskennellessä, koska asiantuntijatyössä työntekijä itse asettaa omia tavoitteita ja muualta tulevissa aikatauluissa on pysyttävä. Johtajuus on jaettua johtajuutta, jossa työntekijä itse ottaa vastuuta oman työn suorittamisesta. Koska useinmiten etätöitä tehdään osa-aikaisesti, ei johtajuus ole merkittävästi erilaista etäpäivinä. Lähivuosina tilanne varmasti muuttuu, kun yhä enemmän johdetaan virtuaalitiimejä, jossa kaikki tiimin jäsenet eivät ole paikalla yhtä aikaa. Silloin myös esimiesten rooli muuttuu enemmän valmentajan rooliksi. Kehityssuunta on se, että työajan seuraamisen sijaan etäjohtamisessa seurataan enemmän työn tulosten saavuttamista.