Viestinnän seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen Lappeenrannan kaupungille
Lonka, Essi (2010)
Lonka, Essi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057995
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057995
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, mitkä ovat Lappeenrannan kaupungin viestinnän tärkeimmät seurantaa ja arviointia kaipaavat osa-alueet, ja kehitettiin niitä varten selkeät ja konkreettiset seuranta- ja arviointimenetelmät. Lisäksi selvitettiin, mitkä ovat keskeiset viestinnän seurantaan liittyvät termit ja mitä niillä tarkoitetaan, sekä esiteltiin erilaisia, jo olemassa olevia seuranta- ja arviointimenetelmiä.
Tärkeimmät viestinnän seurantatarpeet selvitettiin Lappeenrannan kaupungin viestinnästä vastaavien henkilöiden haastattelujen, alan kirjallisuuden ja verkkolähteiden sekä tekijän omien havaintojen perusteella. Tärkeimmiksi seurattaviksi viestinnän osa-alueiksi osoittautuivat kuntalaisviestintä, mediaviestintä, sidos- ja yhteistyöryhmäviestintä, työyhteisöviestintä sekä verkkoviestintä. Näiden viestinnän osa-alueiden avulla tuetaan kuntien viestinnän perimmäistä tehtävää eli demokratian toteuttamista ja edistämistä. Seuranta- ja arviointimenetelmien kehittämisessä käytettiin apuna alan kirjallisuutta, verkkolähteitä sekä erityisesti kuntien viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä KISAa, jonka Suomen Kuntaliitto ja Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskus ovat yhteistyössä kehittäneet. Viestinnän eri osa-alueiden seurannassa ja arvioinnissa päädyttiin hyödyntämään erilaisia seurantataulukoita, KISA-järjestelmän kyselyjä sekä muita kyselyjä, mediaviestinnän kohdalla media-analyysimallia sekä verkkoviestinnässä KISA-järjestelmän verkkoviestinnän sisältölähtöisen arvioinnin mallia, eli VESLAa.
Opinnäytetyön produktiivisena osana toteutettiin opas Lappeenrannan kaupungin viestinnän seurantaa ja arviointia varten. Se sisältää Lappeenrannan kaupungille suunnatut viestinnän seuranta- ja arviointivälineet, ohjeet niiden käyttämiseksi sekä muuta ohjeistusta viestinnän seurantaan ja arviointiin liittyen. Viestinnän seuranta vaatii suunnitelmallisuutta, järjestelmällisyyttä ja säännöllisyyttä, jotta voidaan saada käyttö- ja vertailukelpoista tietoa viestinnän kehittämistyötä varten. Ei ole olemassa yhtä yleispätevää tapaa tai selkeää mallia seurata ja arvioida viestintää erilaisissa organisaatioissa. Siksi seuranta pitää suunnitella aina tapauskohtaisesti huomioiden erityisesti organisaation toiminnan ja viestinnän tavoitteet, joihin vertaillaan seurannan perusteella saatuja tuloksia.
Tärkeimmät viestinnän seurantatarpeet selvitettiin Lappeenrannan kaupungin viestinnästä vastaavien henkilöiden haastattelujen, alan kirjallisuuden ja verkkolähteiden sekä tekijän omien havaintojen perusteella. Tärkeimmiksi seurattaviksi viestinnän osa-alueiksi osoittautuivat kuntalaisviestintä, mediaviestintä, sidos- ja yhteistyöryhmäviestintä, työyhteisöviestintä sekä verkkoviestintä. Näiden viestinnän osa-alueiden avulla tuetaan kuntien viestinnän perimmäistä tehtävää eli demokratian toteuttamista ja edistämistä. Seuranta- ja arviointimenetelmien kehittämisessä käytettiin apuna alan kirjallisuutta, verkkolähteitä sekä erityisesti kuntien viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä KISAa, jonka Suomen Kuntaliitto ja Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskus ovat yhteistyössä kehittäneet. Viestinnän eri osa-alueiden seurannassa ja arvioinnissa päädyttiin hyödyntämään erilaisia seurantataulukoita, KISA-järjestelmän kyselyjä sekä muita kyselyjä, mediaviestinnän kohdalla media-analyysimallia sekä verkkoviestinnässä KISA-järjestelmän verkkoviestinnän sisältölähtöisen arvioinnin mallia, eli VESLAa.
Opinnäytetyön produktiivisena osana toteutettiin opas Lappeenrannan kaupungin viestinnän seurantaa ja arviointia varten. Se sisältää Lappeenrannan kaupungille suunnatut viestinnän seuranta- ja arviointivälineet, ohjeet niiden käyttämiseksi sekä muuta ohjeistusta viestinnän seurantaan ja arviointiin liittyen. Viestinnän seuranta vaatii suunnitelmallisuutta, järjestelmällisyyttä ja säännöllisyyttä, jotta voidaan saada käyttö- ja vertailukelpoista tietoa viestinnän kehittämistyötä varten. Ei ole olemassa yhtä yleispätevää tapaa tai selkeää mallia seurata ja arvioida viestintää erilaisissa organisaatioissa. Siksi seuranta pitää suunnitella aina tapauskohtaisesti huomioiden erityisesti organisaation toiminnan ja viestinnän tavoitteet, joihin vertaillaan seurannan perusteella saatuja tuloksia.