LÄHI-INFRAPUNAKAMERALLA VARUSTETUN MIEHITTÄMÄTTÖMÄN KUVAUSKOPTERIN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET TAIMIKON HOITOTARPEEN ARVIOINNISSA
Moilanen, Jaakko (2017)
Moilanen, Jaakko
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2017

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101316026
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101316026
Tiivistelmä
Miehittämättömän ilma-aluksen käyttöä metsätaloudessa tutkitaan, ja mielenkiinto aihetta kohtaan on lisääntynyt laitteiston hinnan alennettua viime vuosina. Suomen metsissä kasvaa taimikoita, joista odotetaan kasvavan tulevaisuuden raaka-ainetta puunkäytön lisääntyessä tulevaisuudessa. Uusia menetelmiä taimikon inventointiin kannattaa etsiä.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin miehittämättömien ilma-alusten käyttöä metsätaloudessa, ja keskityttiin erityisesti taimikon tutkimukseen lähi-infrapunasensorilla. Tutkimus suoritettiin kuvaamalla taimikoita kuvauskopterilla ja analysoimalla kerätystä kuvamateriaalista tuotettua normalisoitua kasvillisuusindeksiä. Indeksistä selvitettiin, voiko käytetyllä menetelmällä havaita tiheyden vaihteluja taimikossa.
Tuloksista selvisi, että lähi-infrapunasensorista saadusta kuvamateriaalista tuotetulla normalisoidulla kasvillisuusindeksillä voidaan tarkastella tiheyden vaihtelua taimikossa auttavasti. Parempi menetelmä on kuitenkin väärävärikuva. Sellaisenaan tässä käytetty menetelmä ei sovellu muuhun kuin tutkimustarkoituksiin. Jotta menetelmää hyödynnettäisiin, tulisi siitä kehittää tuote, joka tuo jotain uutta ja työtä tehostavaa taimikon inventointiin. Mahdollisia taimikoihin liittyviä jatkokehitysideoita on taimikon terveyden arvioiminen metsätuhojen vähentämiseksi, taimikonhoidon työjäljen tarkastaminen, taimikonhoitotarpeen tutkiminen ja metsän viljelyssä onnistuminen.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin miehittämättömien ilma-alusten käyttöä metsätaloudessa, ja keskityttiin erityisesti taimikon tutkimukseen lähi-infrapunasensorilla. Tutkimus suoritettiin kuvaamalla taimikoita kuvauskopterilla ja analysoimalla kerätystä kuvamateriaalista tuotettua normalisoitua kasvillisuusindeksiä. Indeksistä selvitettiin, voiko käytetyllä menetelmällä havaita tiheyden vaihteluja taimikossa.
Tuloksista selvisi, että lähi-infrapunasensorista saadusta kuvamateriaalista tuotetulla normalisoidulla kasvillisuusindeksillä voidaan tarkastella tiheyden vaihtelua taimikossa auttavasti. Parempi menetelmä on kuitenkin väärävärikuva. Sellaisenaan tässä käytetty menetelmä ei sovellu muuhun kuin tutkimustarkoituksiin. Jotta menetelmää hyödynnettäisiin, tulisi siitä kehittää tuote, joka tuo jotain uutta ja työtä tehostavaa taimikon inventointiin. Mahdollisia taimikoihin liittyviä jatkokehitysideoita on taimikon terveyden arvioiminen metsätuhojen vähentämiseksi, taimikonhoidon työjäljen tarkastaminen, taimikonhoitotarpeen tutkiminen ja metsän viljelyssä onnistuminen.