Psykososiaalisen tuen harjoitusmallin laadinta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten luodaan hyvä psykososiaalisen tuen harjoitussuunnitelma. Opinnäytetyön kohderyhmänä on valtakunnallisesti kaikki psykososiaalisen tuen viranomaistoimijat, jotka suunnittelevat harjoituksia normaaliolojen häiriötilanteisiin tai suuronnettomuustilanteisiin. Kehittämistavoitteena oli tukea työelämää kehittämällä työkalu helpottamaan psykososiaalisen tuen harjoitussuunnitelman tekemistä ja täten vähentään harjoitussuunnitelman tekemiseen käytettävää aikaa sekä tätä kautta vaikuttaa harjoituksen suunnittelun kustannuksiin.

Psykososiaalisen tuen järjestämisvelvoite on lain mukaan kunnan sosiaalitoimella. Viranomaisen johtamaa psykososiaalista tukea on tutkittu melko vähän ja psykososiaalisen tuen suuronnettomuus ja normaaliolojen häiriötilanneharjoittelua sosiaalitoimessa vielä vähemmän. Tutkittua tietoa harjoittelusta löytyy enemmän terveydenhuollon viitekehyksestä.

Opinnäytetyö päädyttiin toteuttamaan laadullisin menetelmin kehittämistutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla anonyymisti psykososiaalisen tuen asiantuntijoita. Sisäänotto kriteereinä olivat harjoitussuunnitelman tekemiseen osallistuminen sekä viranomaisasema. Haastattelut toteu-tettiin teemahaastattelun menetelmin ja aineisto analysoitiin induktiivista sisällön analyysiä käyttäen.

Tutkimuksen keskeisinä tuloksina ilmeni, että psykososiaalisen tuen harjoitussuunnitelman tekemisessä keskeisimmiksi nousseet seuraavat teemat: harjoitussuunnitelman tekemiseen tulee varata riittävästi aikaa. Toiseksi keskeiseksi asiaksi nousi harjoitukseen varattava henkilöstöresurssi ja sen riittävyys. Harjoituksen maalihenkilöiden perehdytys todettiin olevan myös harjoitussuunnittelun keskiössä. Tulosten mukaan harjoituksen tavoitteet tulee olla selkeät eli miksi harjoitellaan. Jotta harjoituksista opitaan mahdollisimman paljon tulee harjoituksen jälkeen järjestää purkutilaisuus, jossa käydään läpi harjoituksen kulku ja kehitysehdotukset tulevaisuuteen. Näistä pääteemoista muotoutui harjoitussuunnitelman mallipohja psykososiaalisen tuen viranomaistoimijoiden hyödyn-nettäväksi.

Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että valtakunnallisesti psykososiaalisen tuen harjoittelua tulisi lisätä ja harjoitusten järjestäminen tulisi olla osana alueen varautumista ja valmiutta. Tällä hetkellä harjoitusten järjestämistä ei valvota millään tavalla, joten harjoitusten järjestäminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja täten alueelliset erot ovat suuret. Tässä yhteydessä psykososiaalisen tuen harjoitustietopankin perustaminen ei onnistunut suunnitelulla tavalla, mutta sen kehittäminen tulee jatkumaan tämän tutkimuksen jälkeenkin työelämässä. Tutkimusta tehtäessä nousi useita jatkotutkimusaiheita, kuten moniviranomaisharjoittelun tutkiminen käyttäen samoja tutkimusmenetelmiä kuin edellä, mutta asettaen kustakin viranomaisryhmästä yksi edustaja haastateltavaan ryhmään.

Asiasanat: Psykososiaalinen tuki, suuronnettomuus, harjoitussuunnitelma

The aim of this thesis was to explore how to create a good psychosocial support training plan. The target group for the Master’s thesis is all of the officials devising psychosocial support exercises for normalcy interference situations or disaster situations nationwide. The aim was to support working life by developing a tool to facilitate the compilation of the psychosocial support training plan and thus both shorten the time used on making the plan and affect the cost of devising the training.

According to the law, the obligation to organize psychosocial support is on social services. Few studies have been made on psychosocial support led by the authority, and even fewer on rehearsing for major disasters or fault situations in social services. Research information on practising these situations can be found more in health care framework.

The thesis was implemented as a design-based research using qualitative methods. The data were collected by interviewing experts in the field of psychosocial assistance anonymously. The intake criteria for these interviews were participating in devising the training plan and regulatory status. The interviews were carried out with the methods of qualitative interviewing and the data were analysed using content analysis.

The key results of the study showed the basic themes that emerged in the process of creating the psychosocial support training plan: sufficient time should be allocated to devising the plan. Another essential theme in the thesis was adequate workforce in the rehearsals. It was also found that familiarizing the target people of the training was in the center of devising the training plan. According to the results, the aim of the training, namely why the training is taking place, must be made clear. In order to learn from the exercises as much as possible, there should be an oppor-tunity to go through the training and development proposals for the future after the training. On the basis of the main themes, a training plan template was developed for the use of the officials.

As a conclusion of the thesis, it can be said that the amount of psychosocial support training should be increased nationally and training should be a part of the region's preparedness and readiness. At the moment, the organization of the exercises is not monitored in any way, so the training is based on a voluntary basis and, therefore, regional differences are significant. In this context, the establishment of the psychosocial support training bank did not go as planned, but its development will continue after this study in daily work. Several topics for further research arose during the process of this study, such as the examination of multi-authority training using the same methods as above, but interviewing one representative from each group of officials.

Keywords: Psychosocial support, disaster, training plan